Ero sivun ”Maurice Béjart” versioiden välillä

Vuonna [[1951]] hän teki [[Tukholma]]ssa ensimmäisen koreografiansa ''L’Inconnu''. Sen jälkeen oli vuorossa [[Igor StravinskiStravinsky]]n ''Tulilintu'' (L’Oiseau de feu). Vuonna [[1955]] hän valmisti oman tanssiryhmänsä ''Ballets de l’Étoilen'' kanssa baletin ''Symphonie pour un homme seul'', joka perustui [[Pierre Henry]]n ja [[Pierre Schaeffer]]in musiikkiin. Niin lehdistö kuin yleisökin ylisti teosta.

Brysselistä tuli hänen toimintansa ansiosta eräänlainen modernin eurooppalaisen baletin ja tanssin keskus. Merkittävimmät työnsäteoksensa Béjart loi ehkä juuri Brysselissä, sillä säveltäjä Igor Stravinskyn syntymän satavuosijuhliensatavuotisjuhlien kunniaksi siellä esitettiin kaikki säveltäjän keskeiset balettitoksetbalettiteokset uudistettuina versioina. Se oli Stravinskyn juhla, muttämutta myös Brysselin ja ennenkaikkeaennen kaikkea Maurice Béjartin henkilököhtaisenhenkilökohtaisen menestyksen juhla.

Brysselissä, kuten sen jälkeen myös Lausannessa, Béjart on vastaanottanutottanut kaikkialta maailmastaryhmäänsä tulevia huipputanssijoita eri puolilta maailmaa. Béjartilla on ollut tavoitteenaan saada miesten tanssi uudelleen arvostetuksi, ja hän on vaatinut tanssijoiltaan täydellistä akateemisenvenäläis-ranskalaisen tanssin hallintaa ja taitoa soveltuasoveltaa ja hallita uusklassisiauusklassisen tanssin uusia virtauksia. Hän on halunnut toteuttaa kokonaisesityksen, jokajossa koostuu musiikillisestamusiikki, lyyrisestälyyrisyys, teatraalisestateatteri ja koreografisestakoreografia yhdistyvät kokonaisuudestakokonaisuudeksi, ja siihen hän on yhdistänytliittänyt vaatimukset solistisesta mestaruudesta. Teoksissaan Béjart ei kaihda suuria universaaleja kysymyksiä, kuten aidsia ja ekologiaa, jotka ovat saanet ryhmän esityksissä oman sijansa.

[[Luokka:Ranskalaiset balettitanssijattanssijat|Béjart, Maurice]]