Ero sivun ”Laukon torpparihäädöt 1907” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: '''Laukon torpparilakko''' ja sitä seuranneet torpparihäädöt tapahtuivat vuosina 1906-1907 Laukon kartanon mailla Vesilahdessa ja [[Tottij... |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 66:
Laukon häädöillä oli vaikutus myöhempään lainsäädäntöön, ensin vuoden [[1909]] maanvuokra-asetukseen jossa muun muassa määrättiin lyhimmäksi vuokrasopimuksen kestoajaksi 50 vuotta ja sitten myöhempiin vuoden [[1918]] torpparivapautuslakiin ja vuoden [[1922]] [[Lex Kallio|Lex Kallioon]] (laki maan hankinnasta asutustarkoituksiin).
Lokakuussa [[1918]] julkaistun [[Torpparilaki|torpparivapautuslain]] eli lain vuokra-alueiden lunastuksesta tultua voimaan ilmoittivat kaikki Laukon ja Tottijärven kartanoiden torpparit haluavansa käyttää sitä hyväkseen ja suurimman osan kanssa paroni Herman Standertskiöld-Nordenstam tekikin kaupat. Kaikkiaan syntyi Tottijärvelle 108 uutta tilaa ja Laukon kartanosta erotetiin 10 tilaa.
Kun kävi ilmi että Laukon isäntä olisi halukas myymään koko kartanonsa perustivat vesilahtelaiset ja tottijärveläiset ''Osakeyhtiö Laukon'' vuonna [[1921]]. Yhtiön osakkailla olisi ollut erioikeus kartanon maiden ostoon niiden jaon tapahtuessa. Herman Standertskiöld-Nordenstam myi kartanon kuitenkin [[1923]] pojilleen ''Rolf'' ja ''Gustav Standertskjöld-Nordenstamille''. Kartanon maita myytiin tämän jälkeen halukkaille ottamatta huomioon asutuslainsäädännön määräyksiä ja monet ostajat tekivät sitoumuksia joita eivät sitten pystyneetkään täyttämään ilman apua. Vuonna [[1925]] näille vaikeuksiin joutuneille asutustilallisille järjestyi Vesilahden ja Tottijärven kuntien takaama 22 vuodessa takaisinmaksettava valtionlaina.
| |||