Ero sivun ”Runomitta” versioiden välillä

27 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
'''Runomitta''' eli ''metrumi'' kuvaa mitallisessa [[runous|runoudessa]] käytettävän kielellisen muodon. Runomittoja käsittelevää oppia sanotaan ''metriikaksi''. Runomitat voidaan jakaa muun muassa poljennollisiin ja poljennottomiin runomittoihin.
 
Poljennollinen runomitta perustuu [[runojalka|runojalan]] sisältämien ''nousujen'' ja ''laskujen'' suhteeseen sekä runojalkojen määrään yhdessä säkeessä. Kielestä riippuen nousuja ja laskuja edustavat painolliset ja painottomat tavut tai pitkät ja lyhyet tavut tai molemmat. Runojaloilla tarkoitetaan nousujen ja laskujen säännöllisiä yhdistelmiä, ja ne sisältävät tavallisesti yhden nousun ja yhden tai kaksi laskua. <ref>http://runeberg.org/pieni/3/0727.html</ref> Erilaisten tavujen vaihtelusta syntyy runomitan rytmi, poljento. Poljennollisissa runomitoissa on yleensä 4-8 runojalkaa, jolloinjonka nemukaan ovatniitä kutsutaan kreikkalaisin lukusanoin tetra-, penta-, heksa-, hepta-, tai oktametriä (kr. ''metron'', mitta)oktametreiksi.
 
Poljennottomat runomitat voivat perustua mm.esimerkiksi tavujen määrään säkeessä ja säkeiden määrään säkeistössä sekä loppusointuun.
 
===Poljennolliset runojalat===
* Nelipolvinen trokee (eli trokeinen tetrametri tai [[kalevalamitta]]), mm. [[Kalevala]], Viron kansalliseepos [[Kalevipoeg]], [[Hiawatha]]
 
===PoljennottomatPoljennottomia runomitatrunomittoja===
* [[Tertsiini]]: Yhdessä säkeistössä on kolme säettä, joista jokaisessa on yksitoista tavua. Jokaisen säkeistön ensimmäinen ja kolmas säe on loppusoinnullinen seuraavan säkeistön toisen säkeen kanssa.
* [[Haiku]]: Runossa on 17 tavua, jotka on jaettu kolmeen säkeeseen suhteessa 5-7-5.
47 774

muokkausta