Ero sivun ”Työväen Arkisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkitys |
tekstin työstäminen, lisäyksiä |
||
Rivi 1:
'''Työväen Arkisto''' on vuonna [[1909]] perustettu Suomen vanhin [[työväenliike|työväenliikkeeseen] liittyvä [[arkisto]] ja samalla maan vanhin kansanliikearkisto.
'''Työväen Arkisto''' on [[1909]] perustettu Suomen vanhin työväenliikkeeseen liittyvä arkisto. Se perustettiin [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n puoluekokouksessa Kotkassa [[1909]] puolueen ja myös ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta kertovaksi arkistoksi. Ruotsissa vastaavanalainen arkisto perustettiin jo [[1902]]. Ensimmäinen arkistonhoitaja oli [[Yrjö Sirola]]. Alkuvaiheissa Anna ja [[Karl Harald Wiik]]in panos oli merkittävä.▼
▲
Arkiston tarkoituksena ei ollut pelkästään tallentaa historiaa, vaan toimia poliittisen työn tukena. Osa työväenliikkeen asiakirjoista siirtyi 1918 tapahtumien johdosta sisällissodan voittaneen osapuolen haltuun, koska asiakirjoja käytettiin todisteena valtiorikoksista. Tämä osa työväenliikkeen arkistoiduista asiakirjoista on [[Kansallisarkisto]]ssa.▼
▲Arkiston tarkoituksena ei ollut pelkästään tallentaa historiaa, vaan toimia poliittisen työn tukena. Osa työväenliikkeen asiakirjoista
Monia työväenjärjestöjä lakkautettiin kommunistisina 1920-luvulla. Tällöin [[Etsivä Keskuspoliisi]] takavarikoi järjestöjen asiakirjat, mutta toimitti ne 1930-luvulla Työväen Arkistoon. Tämän ansiosta ammattiyhdistysliikkeen vanhin asiakirja-aines on hyvin tallennettu. [[toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana työväenliikkeen arkistoaineistoa tuhoutui pommituksissa ja Karjalan venäläismiehityksessä.<ref name="laht" />
Sotien jälkeen Työväen Arkiston hallinnointi siirtyi SDP:n puoluetoimistolta uudelle Työväen Arkiston Säätiölle, mutta arkiston rahoituksesta vastasi edelleen SDP. Epävakaan taloudellisen tilanteen korjaamiseksi pyrittiin 1960-luvun alusta lähtien saamaan arkiston valtionavun piiriin. Laki yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta säädettiinkin vuonna 1974. Tämä antoi myös Työväen Arkistolle edellytykset kehittyä tieteellisesti hoidetuksi muistiorganisaatioksi.<ref name="laht" />
Sekä Suomessa että muualla Euroopassa 1980-luvulla heräsi yleinen kiinnostus työväenperinteeseen. Tämä pani alulle prosesseja, jotka toteutuivat, kun perustettiin [[Työväenliikkeen Kirjasto]] vuonna 1987 ja [[Työväenmuseo Werstas|Työväen Keskusmuseo]] vuonna 1993. Työväen Arkiston painettu aineisto siirrettiin Työväen Kirjastoon ja museoesineet Työväen Keskusmuseoon. Tämä vapautti Työväen Arkiston resursseja sen perustehtävään, arkistotoimintaan.<ref name="laht" />
Muissa Pohjoismaissa työväenarkistot ja -kirjastot toimivat edelleen yhdessä eikä Suomen kaltaista eriyttämistä ole tehty. Työväen Arkiston aineistoa on julkaistu mm. [[Suomen sisällissota]]a koskevana kuva-aineistona monissa kirjoissa. Arkiston käytetyin materiaali on mikrofilmattu. Arkisto järjestää tilauksesta arkistonhoitokursseja.
==Lähteet==
<references/>
*Työväen Arkisto [http://www.tyark.fi/]
==Aiheesta muualla==
| |||