Ero sivun ”Limes norrlandicus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
myös kulttuurintutkimuksen käsite |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Limes norrlandicuksen pohjoispuolella ilmasto, kasvillisuus ja maaperä ovat "pohjoismaiset". Raja noudattelee [[boreaalinen vyöhyke|boreaalisen havumetsävyöhykkeen]] etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee Etelä-[[Ruotsi]]n halki siten, että [[Tukholma]] jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. [[Suomi|Suomen]] kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva.
Ruotsissa Limes Norrlandicus on rautakaudella ja keskiajalla ollut myös kielellinen rajavyöhyke. Vyöhykkeen pohjoispuolella ovat asuneet pyyntikulttuurilla eläneet [[suomalais-ugrilaiset]], jotka on perinteisesti samaistettu [[saamelaiset|saamelaisten]] esivanhempiin, ja jota muistuttavaa väestöä on kutsuttu Fennoskandian eri puolilla [[lappalaiset|lappalaisiksi]]. Vyöhykkeen eteläpuolella ovat asuneet maata viljelleet [[germaaniset kielet|germaanisten kielten]] puhujat. Limes norrlandicus on suomalais-ugrilaiseen pyyntiväestöön usein yhdistettyjen [[järvihauta|järvihautojen]] esiintymisalueen eteläraja. Toisaalta se on skandinaavien asutuksesta kertovien [[riimukivi]]en esiintymisen pohjoisraja. Vielä aikaisemmin, [[kivikausi|kivikaudella]], Limes norrlandicus oli Ruotsin alueen osalta [[liuske-kvartsiittikulttuuri]]n eteläraja ja toisaalta skandinaavinen [[kuoppakeramiikka]] ei ulottunut sitä pohjoisemmaksi.
==Lähteet==
| |||