Wikipedia

Ero sivun ”Sosialistinen eduskuntaryhmä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 095 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Sosialistisen eduskuntaryhmän muodostaneet kansanedustajat olivat [[Karl Harald Wiik]], [[Mikko Ampuja]], [[Väinö Meltti]], [[Yrjö Räisänen]], [[Kaisu-Mirjami Rydberg]] ja [[Cay Sundström]]. Keskeinen kuutonen oli myös [[Johan Helo]], joka ei ollut eduskunnan jäsen. Ryhmän jäsenistä Meltti ei kuulunut syksyllä erotettuihin, sillä hän nousi eduskuntaan vasta helmikuussa 1941.
 
Elokuussa 1941 kuutoset pidädettiin ja [[24. helmikuuta|24.2.]][[1942]] Turun hovioikeus tuomitsee heidät kuritushuonerangaistuksiin. Marraskuussa 1941 oli eduskunnan puhemies todennuttotesi, etteivät he enää ole kansanedustajia. Ampuja saa kaksi vuotta kuritushuonetta, vaanMeltti ja Helo kolme vuotta, Räisänen ja Rydberg neljä vuotta, Wiik seitsemän vuotta ja Sundström kahdeksan vuotta. Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen tutkintavangit siirretään [[Riihimäen keskusvankila]]an kärsimään tuomioitaan. Sisäasiainministeriön vaikutuksesta keskustelu kuutosista heidänlehdistössä tilallaankiellettiin ovat[[28. varamiehethelmikuuta|28.2.]][[1942]].
 
Mikko Ampuja saa kaksi vuotta kuritushuonetta, Väinö Meltti ja Johan Helo kolme vuotta, Yrjö Räisänen ja Kaisu-Mirjami Rydberg neljä vuotta, Karl Harald Wiik seitsemän vuotta ja Carl-Johan Sundström kahdeksan vuotta. Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen tutkintavangit siirretään [[Riihimäen keskusvankila]]an kärsimään tuomioitaan. Sisäasiainministeriön vaikutuksesta keskustelu lehdistössä kuutosista kiellettiin [[28. helmikuuta|28.2.]][[1942]].
<ref name="Jatkosota-kronikka:">Jatkosota-kronikka:Kuutosille kuritushuonetta, Gummerus, sivu 87, ISBN 951-20-3661-4</ref>
 
Rivi 12 ⟶ 10:
Päästyään takaisin eduskuntaan rauhan tultua 1944 kuutoset olivat keskeisessä asemassa [[SKDL]]:ää perustettaessa. Wiik valittiin liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Helo toimi [[Paasikiven II hallitus|Paasikiven II hallituksen]] opetusministerinä. [[Eduskuntavaalit 1945|Eduskuntavaaleissa 1945]] kuutoset asettivat SKDL:n listoille lähes yhtä paljon ehdokkaita (66) kuin kommunistit (72). Kuutoset Ampujaa lukuun ottamatta uusivat paikkansa. Maaliskuussa 1946 osa kuutosista oli perustamassa [[Sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Sosialistista yhtenäisyyspuoluetta]] (SYP), joka toimi SKDL:n sisällä.
 
Kuutosten äänenkannattaja oli [[Vapaa Sana (sanomalehti)|Vapaa Sana]], jota päätoimitti Wiik. Lehti lakkautettiin jatkosodan alettua. Ennen lakkautustaan se ylsi 25 000<ref>Johan Helo (1965) Vaiennettuja ihmisiä, sivu 34.</ref> painoksiin. Vapaata Sanaa painaneet kirjapainot joutuivat jatkuvasti painostuksen kohteeksi ja lopulta lehden painaminen kävi ylivoimaiseksi. Vapaan Sanan viimeinen numero painettiin Ruotsissa [[syndikalismi|syndikalistien]] painossa Rydbergin toimeliaisuuden ansiosta. Tämän jälkeen eduskuntaryhmän tiedotus hoidettiin monistetuilla kiertokirjeillä.<ref>Johan Helo (1965) Vaiennettuja ihmisiä, sivut 43-44.</ref> 7. marraskuuta 1944 ilmestymisensä uudelleen aloittanut sanomalehti siirtyi SKDL:n pää-äänenkannattajaksi.
 
==Viitteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialistinen_eduskuntaryhmä”