Ero sivun ”Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aibot (keskustelu | muokkaukset)
w
Rivi 1:
'''Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo''' (venäjäksi Политбюро ЦК КПСС) oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] keskeinen hallinto- ja toimeenpaneva elin. Vuosina [[1952]]–[[1966]] sen nimi oli '''presidiumi'''. Politbyrooseen kuuluivat [[Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea|puolueen keskuskomitean]] (TseKa) johtavat jäsenet. Teoriassa se oli keskuskomitean [[politbyroo|poliittinen toimisto]], jonka puolueen keskuskomitea valitsi käyttämään valtaansa kokoontumistensa välillä. Käytännössä politbyroo valvoi keskuskomiteaa ja teki kaikki merkittävimmät päätökset, jotka se lähetti eteenpäin keskuskomitean läpi korkeimmalle neuvostolle ja puoluekokoukselle.
 
Lenin perusti politbyroon [[1917]] vallankumouksen tekemiseen ja kahdeksannen puoluekokouksen [[1919]] jälkeen siitä tuli todellinen valtakeskus. Aluksi politbyroossa oli viisi jäsentä: [[Vladimir Lenin|Lenin]], [[Lev Trotski|Trotski]], [[Josif Stalin|Stalin]], [[Lev Kamenev|Kamenev]] ja [[Nikolai Krestinski|Krestinski]].
 
Politbyroossa oli täys- ja ehdokasjäseniä ilman äänioikeutta. Sen koko vaihteli, mutta yleensä siinä oli 14 täysjäsentä ja kahdeksan ehdokasjäsentä. Politbyroossa ei ollut virallista johtajaa, mutta käytännössä puolueen pääsihteeri, joka oli usein myös keskuskomitean johdossa, oli johtavassa roolissa.
Rivi 7:
Teoriassa politbyroo oli alempien elinten valitsema, mutta käytännössä politbyroon jäsenillä oli merkittävä vaikutusvalta sen jäsenten valinnassa. Stalinin valtakaudella puolueesta tuli täysin hierarkkinen, jolloin pääsihteeri, eli Stalin, määräsi politbyroon jäsenet ja jopa keskuskomitean.
 
Vuonna [[1990]] 28. puoluekokous siirsi politbyroon vallan parlamentille ja politbyroo lakkasi olemasta elokuussa [[1991]].
 
==Politburoon/presidiumin jäsenet==