Ero sivun ”Larin-Kyösti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Larin-Kyösti''', oikeasti '''Kyösti Larson''' (s.[[5. kesäkuuta]] [[1873]], [[Hämeenlinna]] –k.[[19482. joulukuuta]]) oli [[Suomi|suomalainen1948]] runoilija. Hän kuvasi runoissaan maalaiskylien ja pikkukaupunkien elämää, [[Carl Michael Bellman|BellmanHelsinki]]in) jaoli [[Gustaf FrödingSuomi|Frödingsuomalainen]]in hengessärunoilija. Lisäksi hän kirjoitti balladeja sekä sadunomaisia kertomuksia ja näytelmiä.
 
Larin-Kyöstin vanhemmat ''Gustaf Israel Larson'' ja ''Sofia Vilhelmina Skog'' olivat Suomeen muuttaneita riikinruotsalaisia ja hänen isänsä piti talvisin Hämeenlinnassa Seurahuoneen ravintolaa ja kesäisin ''Kaupunginpuiston'' kesäravintolaa. Taustastaan huolimatta Larin-Kyösti meni suomenkieliseen [[Hämeenlinnan lyseo|Hämeenlinnan lyseoon]] ja omaksui alkuvaikeuksien jälkeen täysin suomenkielen. Hänen runoudessaan näkyi kuitenkin vaikutteita ruotsalaisten [[Carl Michael Bellman|Carl Michael Bellmanin]] ja [[Gustaf Fröding|Gustaf Frödingin]] runoista.
== Teoksia ==
 
;Runoja ja kertomuksia:
Larin-Kyöstin elämään ja runouteen vaikutti syvästi kaksi tapausta. Hänen ravintoloitsija-isänsä teki vuonna [[1884]] itsemurhan taloudellisten vaikeuksien takia jolloin perheen äiti joutui ottamaan liiketoimet vastuulleen. Toinen tapaus oli se kun Larin-Kyösti karkotettiin [[1892]] Hämeenlinnasta hänen tapeltuaan ystävineen toisen nuorisojoukon kanssa Hämeenlinnan ''Tähtipuistossa''. Larin-Kyösti vietti tämän karkotusajan [[Tuulos|Tuuloksessa]] ja tutustui sinä aikana perusteellisesti hämäläiseen kyläyhteisöön ja sen kansanihmisiin.
* Aslak Hetta
 
* Balladeja
Hämeelinnan lyseossa Larin-Kyöstin luokkatoverina oli [[Eino Leino]] ja he valmistuivatkin yhdessä ylioppilaiksi [[1895]] ja lähtivät [[Helsingin yliopisto|Helsinkiin]] opiskelemaan. Larin-Kyösti opiskelikin jonkin aikaa venäjän kieltä aikoen ryhtyä kääntäjäksi ja virkamieheksi mutta sitten runous vei voiton.
* Korpinäkyjä
 
* Kruununperämies
Ensimmäisen runokoelmansa ''Tän pojan kevätrallatuksia'' Larin-Kyösti julkaisi [[1897]] ja kirjan ensipainos myytiin loppuun yhdessä kuukaudessa. Larin-Kyöstin runoissa oli huoletonta kulkuriromantiikkaa sekä kesän, Hämeen luonnon ja sen ihmisten kuvausta. Larin-Kyösti kirjoitti myös näytelmiä. Hänen tunnettuja näytelmiänsä olivat ''Juhannustulilla'' ([[1900]]), ''Kuisma ja Helinä'' ([[1902]]) ja ''Ulkosaarelaiset'' ([[1922]]). Jälkimmäisen pohjalta teki [[Kalle Kaarna]] [[1938]] samannnimisen elokuvan. Larin-Kyösti käänsi myös suomeksi Gustaf Frödingin runoja ja August Strindbergin teoksia.
* Kuisma ja Helinä
* Kylän lauluja
Vuonna [[1906]] Larin-Kyösti yritti masentuneena tehdä itsemurhan [[Italia|Italian]] matkallaan ja joutui [[Firenze|Firenzessä]] mielisairaalaan. Hänen entinen lyseon luokkatoverinsa kuvanveistäjä [[Toivo Tuhkanen]] haki hänet kotiin Suomeen ja Larin-Kyösti joutui viettämään jonkin aikaa [[Kammion sairaala|Kammion sairaalassa]] toipumassa. Näistä kokemuksista hän teki samana vuonna ''Ad astra''-nimisen uninäytelmän joka julkaistiin [[1924]].
* Musta hepo
* Tän pojan kevätrallatuksia
Vuonna [[1912]] Larin-Kyösti muutti Helsingin lähelle [[Oulunkylä|Oulunkylään]] Jokiniementielle vaatimattomaan taloonsa jossa hän asui sitten lopun elämäänsä. 1920-luvulla Larin-Kyösti matkusteli [[Ranska|Ranskassa]], [[Viro|Virossa]] ja [[Unkari|Unkarissa]]; hän sai myös valtion taiteilijaeläkkeen [[1925]]. Vuosina [[1946]] ja [[1947]] Larin-Kyösti vietti kesänsä [[Sääksmäki|Sääksmäellä]] jolloin hän luonnosteli "''Kirkon kirot''"-nimistä keskiaikaan sijoittuvaa näytelmää.
* Valittuja runoja
 
* Valitut kertomukset
Larin-Kyöstin kuoltua 1948 hänen Oulunkylän talonsa siirtyi testamentilla [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliiton]] haltuun. Talossa ovat sittemmin asuneet muun muassa kirjailijat [[Oiva Paloheimo]] ja [[Daniel Katz]].
 
==Teokset==
* Tän pojan kevätrallatuksia. 1897
* Kylän lauluja. 1898
* Kulkurin lauluja. 1899
* Ajan käänteessaä. 1899
* Juhannustulilla, näytelmä. 1900
* Etsijän tarina. 1901
* Unta ja totta. 1901
* Kuisma ja Helinä. 1902
* Tuhkimo ja kuninkaantytär. 1903
* Kellastuneita lehtiä. 1903
* Herra "valtuusmies". 1904
* Musta hepo. 1904
* Leipä ja laulu. 1905
* Meren maininkeja. 1905
* Ad astra. 1906
* Särkynyt sävel. 1906
* Lemminkäinen. 1907
* Aarteenkaivajat. 1908
* Dikter av Larin Kyösti öfversatta af Gunnar Castrén, Dagmar Forstén, Bertel Gripenberg, Rafael Lindqvist, Wilhelm Lundström, Arvid Mörne och Jacob Tegengren. 1908
* Vuorivaeltaja. 1908
* Aslak Hetta. 1909
* Katupeilin kuvia. 1910
* Oli kerran. 1911
* Lauluja vanhasta kaupungista. 1912
* Tapiolassa. 1912
* Balladeja ja muita runoja. 1913
* Valittuja runoja. 1913
* Sällin selkkauksia. 1914
* Sanning och sägen. 1916
* Lausujan runokirja. 1916
* Sydänpäivän lauluja. 1916
* Taikapeili. 1916
* Korpinäkyjä 1-2. 1915-17
* Ilja munkki. 1917
* Tarutarha. 1918
* Jouluyön tarina. 1918
* Taiston tiellä. 1918
* Ilotyttö. 1919
* Lauluja rakkaudesta. 1919
* Salon soittaja. 1919
* Iloisia helkkeitä. 1920
* Kohotettu keihäs. 1921
* Pilan pippuria ja ivan suolaa. 1921
* Meren äärellä. 1921
* Ulkosaarelaiset. 1922
* Valittuja runoja 1-2. 1913-23
* Valitut kertomukset. 1924
* Vaeltava teini. 1924
* Kruunun-perämies. 1926
* Juvenilia, muistelmateos. 1927
* Runovalikoima. 1929
* Turun teinejä. 1931
* Uusia balladeja ja legendoja. 1934
* Kotoisilta kujilta. 1934
* Meri soittaa.... 1937
* Tapani Löfing. 1937
* Tuuliajolla. 1940
* Beata-rouvan kilvoitus. 1944
* Huilu ja kitara. 1946
* Lausujan runoja. 1948
* Unta ja elämää. 1948
* Maassa ja tähdissä. 1950
* Valitut teokset 1-3. 1950
* Larin-Kyöstin kauneimmat runot. 1961
* Ota sun kaunis kantelees. 1985
* Kirkon kirot, näytelmä. kirjoitettu 1946-1947, esitetty ensi kerran 1997
 
;Näytelmiä:
* Aarteen kaivajat
* Ad astra
* Särkynyt sävel
* Tuhkimo ja kuninkaantytär
* Ulkosaarelaiset
== Lähteet ==
* [http://runeberg.org/pieni/2/0543.html Pieni tietosanakirja]
* [http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl/larin_kyosti.htm Taiteilijoitten Oulunkylä - Larin-Kyösti]
* [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&cSukunimihaku=larson&-max=100&-recid=33473&-find= Larin-Kyöstin elämäkerta Kansallisbibliografiassa]
*[http://www.tyrvanto.net/ylikartano/larinkyosti.htm Tyrväntö-verkko: Larin-Kyöstin iltapäivä 29.8.2004]
 
{{Tynkä/Kirjailija}}