Ero sivun ”Luonto (mytologia)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Luonto vastaa hieman kristinuskon [[suojelusenkeli]]ä. Jokaisella ihmisellä on luonto, joka seuraa häntä suojellen ja tuoden onnea. Voimakasluontoiset ihmiset eli ne, joilla on voimakas luontohaltija, menestyvät usein paremmin kuin heikkoluontoiset. Luonto esiintyy toisinaan ihmisen [[kaksoisolento]]na. Luonto voi kulkea ihmisen edellä ikään kuin ihmisen kuvajaisena. Tällä tavoin on selitetty [[etiäinen|etiäisiä]].
Luonto saattaa olla suvun kantavanhempi, [[syntyinen]], joka on peräisin [[vainajala]]sta. Aihetta tutkineen [[Martti Haavio]]n mukaan tämä vainajala saattaisi olla veden alla. Sana ''luonto'' tulee siitä, että se on ''luotu'', synnytetty. Luonto muistuttaa [[etymologia]]ltaan
Lapsi saa oman luontonsa vasta ensimmäisten hampaiden puhkeamisen tai nimenannon aikaan. Sitä ennen lasta erityisesti uhkaavat yliluonnolliset pahat voimat, kuten henkiolennot ja [[kade|kateet]]. Äidin täytyy olla lapsen kanssa jatkuvasti, että pahat olennot eivät voisi vahingoittaa lasta. Vastasyntynyt on haavoittuvimmillaan, joten lapsi on täytynyt synnyttää salassa. Tämän vuoksi lapset on usein synnytetty [[suomalainen sauna|saunassa]].
| |||