Ero sivun ”Tutkijaliitto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Velma (keskustelu | muokkaukset)
korjailua
Rivi 1:
'''Tutkijaliitto'''- (Suomen Tutkijaliitto - Forskarförbundet i Finland ry.)- on vuonna [[1976]] perustettu suomalaisten tieteellisen tutkimustyön harjoittajien yhdistys, joka ilmoittaa tukevansa "monititeellistä ja kriittistä tutkimusta".<ref>Tutkijaliiton kotisivut (www.tutkijaliitto.fi) [http://www.tutkijaliitto.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=33/ linkkiTtukijaliiton kotisivut]</ref>.
 
Tutkijaliiton toimintaan kuuluvat muun muassa tieteelliset seminaarit, esitelmä- ja luentotilaisuudet, koulutus- ja tiedotustoiminta sekä tieteellisen kirjallisuuden ja [[Tiede & edistys]] -aikakauslehden julkaiseminen. Tutkijaliitto on Tiedekustantajien liitto r.y.:n ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti r.y.:n jäsen.
 
Liiton toimeenpaneva elin on 10-15 jäsenestä koostuva hallitus ja tämän valvoma toiminnanjohtaja.
Tutkijaliitto on Tiedekustantajien liitto r.y.:n ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti r.y.:n jäsen.
 
==Historia==
Tutkijaliitto täytti vuonna 2006 30 -vuotta. 30 -vuotiaan historiansa aikana se on käynyt läpi useita perusteellisia muutoksia sekä jäsenmäärässään että toimintansa luonteessa. Sen toiminnassa on vuorotellut niin yhteiskunnallinen kantaaottava radikalismi kuin viileä akateeminen analyysi.
 
Suomen Tutkijaliiton alku sijoittuu 70 -luvun akateemisen vasemmistoradikalismin opiskelijaliikehdintään. Perustava kokous järjestettiin [[Sosialistinen opiskelijaliitto|Sosialistisen opiskelijaliiton]] aloitteesta 18. tammikuuta 1976. Järjestö teki alkuvuosina läheistä yhteistyötä [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] oppositioon kiinnittyneen "[[Taistolaisuus|taistolaisen]]" opiskelijaliikkeen kanssa. Tutkijaliiton historiaa tutkineen Kimmo Lindin mukaan se "omaksui ja jatkoi puoluepoliittisen opiskelijalinjan konseptiota suhteellisen suoraan ja kritiikittömästi aina 1970-luvun lopulle asti."<ref>Lind 1998, s. 22-23,38.</ref> Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi [[Seppo Toiviainen]]. 70-luvulla liiton toiminta oli laajinta ja sen jäsenmäärä historiansa suurin. Liitto julkaisi monititeellisesti, mutta kuitenkin pääosin "marxilaisesti" suuntautunutta tutkimusta ja kävi keskusteluja marxilaisesta teoriasta.(Esim.<ref>Esimerkiksi Kosonen, Sutela, Willner: Keskustelua marxilaisesta arvoteoriasta. Tutkijaliitto 1979.)</ref>
 
1980-luvun alussa liitossa jo vähemmistöksi jääneet taistolaiset marssivat liitosta ulos. Liitosta muodostui monitieteellisen kriittisen tutkimuksen yhteen kokoava järjestö. Alun marxilaisesta tieteen painotuksesta siirryttiin yleiseen kriittisen yhteiskunnan, tieteen ja teorian tutkimuksen tukemiseen. Yhteiskunnalisen edistyksen teema korvaantui yhteiskuntakritiikin painotuksella. Monitieteellisyyys pysyi yhä liiton ohjelmassa, mutta todellisuudessa liiton painopiste oli selvästi yhteiskunnallisessa ja varsinkin [[sosiologia|sosiologisessa]] tutkimuksessa, sekä [[yhteiskuntateoria]]n klassikoiden julkaisussa. Liitosta muodostui yhä enemmän yhteiskuntatieteilijöiden ja tutkijoiden järjestö. Puheenjohtajina toimivat?
 
1980-luvulla Tutkijaliitto oli osaltaan tuomassa [[moderni]] ja [[postmoderni]] keskustelua Suomeen. (Esim.<ref>Esimerkiksi [[Sironen]], [[Kotkavirta]] (toim.): Moderni/Postmoderni. Lähtökohtia keskusteluun. Tutkijaliitto 1986.)</ref> Yhteiskuntakritiikistä siirryttiin yhteiskuntatieteellisen [[aikalaisdiagnoosi]]n suuntaan.
 
1990- luvun alussa liitossa painottui yhteiskuntateorian lisäksi myös aate-, sosiaali- ja mikrohistorian tutkimus. (esim.<ref>Esimerkiksi [[Tuomas Seppä]], [[Tapani Hietaniemi]], [[Heikki Mikkeli]], [[Juha Sihvola]] (toim.): Historian alku - Historian filosofia, aatehistoria, maailmanhistoria.</ref> Liiton puheenjohtajana toimi [[Marja Järvinen]].
 
1990-luvun puoliväissä liitto otti jälleen uutta suuntaa. Painotus siirtyi yhä teoreeettisempaan ja filosofisempaan suuntaan. 90-luvun puolivälissä liitossa perustettiin uusi Paradeigma -sarja, jonka aloitti yllättävästi konservatiivisen Italiaisen antiikin filosofian ja Nietzsche[[Friedrich Nietzsche|Nietzsche]]-tutkijan Filosofian synty -teos. Paradeigmasta muodostui yhä vahvemmin Eurooppalaisen ajattelun "klassikko" -sarja. Liiton puheenjohtajana toimi [[Jussi Vähämäki]].
Liiton puheenjohtajana toimi [[Jussi Vähämäki]].
 
2000-luvulla yhteiskuntatieteellisen teorian ja tutkimuksen lisäksi liitossa on kustannettu taiteen ja kirjallisuuden tutkimusta.
 
Liitto myös uudisti jälleen julkaisutoimintaansa. "Klassikko" Paradeigma -sarjasta erotettiin vuonna [[2005]] tieteellisen tutkimuksen julkaisemiseen keskittyvä Episteme -sarja. Vuonna 2006 liitto perusti uuden Polemos -sarjan kantaaottavan ajankohtaisen yhteiskuntakriittisen kirjallisuuden julkaisemiksi.
 
==OrganisaatioToiminta==
 
Tutkijaliitto järjestää [[Tuomas Nevanlinna]]n vetämiä Kritiikki -kahvila -keskustelutilaisuuksia julkaisuistaan. Kesäisin järjestetään erilaisia teema-seminaareja [[Sibelius-Akatemia]]n tiloissa Kallio-Kuninkalassa [[Järvenpää]]ssä.
Liiton toimeenpaneva elin on 10-15 jäsenestä koostuva hallitus ja tämän valvoma toiminnanjohtaja.
 
==Nykyinen toiminta==
 
===Kritiikki-kahvilat===
 
Tutkijaliitto järjestää [[Tuomas Nevanlinna]]n vetämiä Kritiikki kahvila keskustelutilaisuuksia julkaisuistaan.
 
===Kesäkoulut===
 
Tutkijaliitto järjestää eri teema-seminaareja kesäisin Sibelius-Akatemian tiloissa Kallio-Kuninkalassa Järvenpäässä.
 
==Kustannustoiminta==
Rivi 41 ⟶ 30:
Tutkijaliitto on toiminut keskeisenä tieteellisen kirjallisuuden julkaisijana Suomessa. Kustannustoiminta jakaantuu nykyään kolmeen sarjaan.
 
Tutkijaliiton Paradeigma-kirjasarjakirjasarjassa ilmittaa julkaisevansajulkaistaan klassisia, maassammeSuomessa toistaiseksi kääntämättä jääneitä tekstejä että keskusteluja liikkeelle sysänneitä uudempia tutkimuksia. Paradeigma kirjasarjanSarjan teoksien on tarkoitus olla esimerkillisiä filosofis-teoreettisille keskustelulle mallia ja uutta suuntaa antaneita avauksia.
===Paradeigma-kirjasarja===
 
Sarjassa on julkaistu teoksia mm. seuraavilta Eurooppalaisiltaeurooppalaisilta ajattelijoilta: [[Jean-Paul Sartre]], [[Edmund Husserl]], [[Martin Heidegger]], [[Carl Schmitt]], [[Georg Simmel]], [[Marcel Mauss]], [[Gianni Vattimo]], [[Michel Foucault]], [[Paul Ricouer]], [[Philippe Lacoue-Labarthe]], [[Jean-Luc Nancy]], [[René Girard]], [[Giorgio Agamben]], ja [[Giorgio Colli]]. Sarjassa on julkaistu myös suomalaisia ajattelijoita.
Tutkijaliiton Paradeigma-kirjasarja ilmittaa julkaisevansa klassisia, maassamme toistaiseksi kääntämättä jääneitä tekstejä että keskusteluja liikkeelle sysänneitä uudempia tutkimuksia. Paradeigma kirjasarjan teoksien on tarkoitus olla esimerkillisiä filosofis-teoreettisille keskustelulle mallia ja uutta suuntaa antaneita avauksia.
 
SarjaPolemos-kirjasarja ilmoittaa koostuuvansakoostuu nopeasti aikaansa reagoivista teoreettis-käytännöllisistä, kriittisistä ja poleemisista teksteistä. Siinä julkaistaan ajankohtaisia, yhteiskuntakriittisiä tekstejä. Sarjassa näyttää painottuvan erityisesti Italialainen kriittinen yhteiskunta-analyysi.
Sarjassa on julkaistu teoksia mm. seuraavilta Eurooppalaisilta ajattelijoilta: [[Jean-Paul Sartre]], [[Edmund Husserl]], [[Martin Heidegger]], [[Carl Schmitt]], [[Georg Simmel]], [[Marcel Mauss]], [[Gianni Vattimo]], [[Michel Foucault]], [[Paul Ricouer]], [[Philippe Lacoue-Labarthe]], [[Jean-Luc Nancy]], [[René Girard]], [[Giorgio Agamben]], [[Giorgio Colli]].
 
SarjaEpisteme-kirjasarjassa ilmoittaa julkaisevansa laadukkaitajulkaistaan akateemisia tutkimuksia ja oppikirjoja.
Sarjassa on julkaistu myös suomalaisia ajattelijoita.
 
==Lähdeviitteet==
===Polemos-kirjasarja===
<references/>
Sarja ilmoittaa koostuuvansa nopeasti aikaansa reagoivista teoreettis-käytännöllisistä, kriittisistä ja poleemisista teksteistä. Siinä julkaistaan ajankohtaisia, yhteiskuntakriittisiä tekstejä. Sarjassa näyttää painottuvan erityisesti Italialainen kriittinen yhteiskunta-analyysi.
 
===Episteme-kirjasarja===
Sarja ilmoittaa julkaisevansa laadukkaita akateemisia tutkimuksia ja oppikirjoja.
 
== Tutkimus ==
Kimmo Lind: ''Radikalismista aikalaisanalyysiin - Tutkijaliiton kehitys 1970-luvulta 1990-luvulle.'' Jyväskylän yliopiston julkaisusarja 45.1998.
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.tutkijaliitto.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=33/ Tutkijaliiton internetsivut]
* Kimmo Lind: ''Radikalismista aikalaisanalyysiin - Tutkijaliiton kehitys 1970-luvulta 1990-luvulle.'' Jyväskylän yliopiston julkaisusarja 45.1998.
 
==Viitteet==
<references/>
 
[[Luokka:Suomalaiset kirjankustantamot]]
[[Luokka:Suomalaiset yhdistyksettiedeyhdistykset]]