Ero sivun ”Viimeiset kaanit” versioiden välillä

31 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
malline , typo, juoni kuvattu turhan tarkkaan, tässähän on lähes koko kirja
(malline , typo, juoni kuvattu turhan tarkkaan, tässähän on lähes koko kirja)
{{Kirja
| nimi-suomi = Viimeiset kaanit
| nimi-alkukielinen =  
| kirjailija = [[Väinö Riikkilä]]
| kustantaja = [[WSOY]]
| genre = ?
| vuosi = 1951 (toinen painos v. 1954)
| isbn = ei käytössä 1951
}}
 
 
 
'''Viimeiset kaanit''' oli [[Väinö Riikkilä]]n ensimmäinen [[Pertsa ja Kilu]]-sarjan nuortenkirja ja ylipäätään hänen ensimmäinen kirjansa. Se aloitti kertomukset [[Kotka]]n ja [[Karhula]]n lähiseudun työläisperheiden lapsien seikkailuista, joihin liittyy miltei aina rikoksen ratkaiseminen ja aina rahan ansaitseminen. Kirja oli toinen kirja [[WSOY]]:n Nuorten
{{juonipaljastus}}
Kirja alkaa: "Mereltä käyvä heikko tuuli toi rantakylään kostean, mädäntyneen [[merilevä]]n hajua." Riikkilän realismiin ei kuuluisi muu haju, ei ainakaan alkulauseeseen. Vanha ukko tervasi venettäävenettään ja Pertsa ja Kilu ampuvatruiskuttivat polkupyöränpumpulla vettä ukon niskaan. Sankarit eivät saa olla aivan moitteettomia.
 
Kirja siirtyy kuvailemaan poikien perheitä heidän kotipihojensa kautta. Kilun eli Kallen isä on "lahdella pomona" ja Kilun äidillä oli varaa olla kotiäitinä. Kilun äiti siivoaa kotia ja korjaa vaatteita päivät pitkät ja vaatisi pojaltaan samaa,
koska silloin "kun äiti oli ollut nuori" ei saanut paljoakaan tehdä omaksi huviksi ja toisaalta piti tehdä paljon kotitöitä. Leipäkin oli ollut kuiva kannikka. Nyt oli leivällä voita ja makkaraa ja silti lapset eivät ole kiitollisia! Kilun isä oli käynyt muutaman viikon kiertokoulun, mutta pojan pitää saada käydä ainakin yhteiskoulu, mikä oli Kilun mielestä "pelkkää kieroutta". Kilu oli perheen ainut lapsi. Mummo asui samassa huoneessa kuin Kilu. Kilu kammoksui työntekoa, tuo vetelyys näkyi TV-sarjassa Kilun lihavuutena. Hän on tämän kirjan tarinassa sankarin kaveri, sivustakatsoja, mutta sarjan myöhemmissä kirjoissa älykäs ja päättäväinen. Kirjassa hänen pelkonsa ei purkausupurkaudu "Mennään kotiin"-pyynnöiksi kuten TV-sarjassa.
äiti siivoaa kotia ja korjaa vaatteita päivät pitkät ja vaatisi pojaltaan samaa,
koska silloin "kun äiti oli ollut nuori" ei saanut paljoakaan tehdä omaksi huviksi
ja toisaalta piti tehdä paljon kotitöitä. Leipäkin oli ollut kuiva kannikka. Nyt oli leivällä voita ja makkaraa ja silti lapset eivät ole kiitollisia! Kilun isä oli käynyt muutaman viikon kiertokoulun, mutta pojan pitää saada käydä ainakin yhteiskoulu, mikä oli Kilun mielestä "pelkkää kieroutta". Kilu oli perheen ainut lapsi. Mummo asui samassa huoneessa kuin Kilu. Kilu kammoksui työntekoa, tuo vetelyys näkyi TV-sarjassa Kilun lihavuutena. Hän on tämän kirjan tarinassa sankarin kaveri, sivustakatsoja, mutta sarjan myöhemmissä kirjoissa älykäs ja päättäväinen. Kirjassa hänen pelkonsa ei purkausu "Mennään kotiin"-pyynnöiksi kuten TV-sarjassa.
 
Pertsan eli Pertin isä ja äiti työskentelivät molemmat sahalla, vanhempi veli Frantsu -
17-vuotias - oli uitossa ja muutaman vuoden vanhempi sisko "Likka", Liisa, oli "Klupilla" töissä. [[Sinikka Nopola]]n tamperelaisnainen on 2000-luvun alussa myös vanhempiensa mielissä "Likka" (Pertsa ja Kilu-televisiosarjoissa käytetettiinkäytettiin Tampereen murretta). Frantsun kuvaus on tyly: "heti näki, että oli elänyt puutteellisissa oloissa". Kasvot näyttivät paljon ikäistä vanhemmalta. Isoveljen suhtatutuminensuhtautuminen pikkuveljeen oli kateellista. Liisa sai Klubilla kosketuksen toiseen maailmaan ja pyrki myös viettämään vapaa-aikansa kotitalonsa ulkopuolella. Pertsa joutui vanhempiensa huolten ja poliittisten väittelyiden, joissa molemmissa äiti oli pääroolissa, kuulijaksi, mutta hän osaa myös poistua huomatessaan tutun kiistelyn alkavan. Joinakin sunnuntai-aamuina Pertsan äiti syyllisyydentuntoisena raahaa Pertsankin kirkkoon, jonka poika toteaa olevan paikka, jossa "kiskottiin irti kaikki elämänilo ja annettiin vastalahjaksi kuolemisen "riemu". Toisinaan papin kuvaama helvetti näkyy pojan unissa, joista hän kuitenkin herää kesken elämiseensä. Pertsan kotipiha säästyi ylenpalttiselta hoidolta ja liiteri oli täynnä isänsä keräämää romua. Se oli piha, jolla Kilukin leikki leikkinsä ja pohti tulevaisuuttaan, oma koti oli Kilulle vieras paikka. Liian siisti kymmenenvuotiaalle pojalle. Pertsan rasitteena olivat kotityöt: sian ja kanojen ruokinta, kahvin keitto vanhemmille, kun nämä tulivat töistä, veden ja polttopuiden haku keittiöön jne.
 
väittelyiden, joissa molemmissa äiti oli pääroolissa, kuulijaksi, mutta hän osaa myös poistua
Pertsan isä oli huono-onninen mies - jos hän joskus sai parempipalkkaisen työn, hän sairastuu tai loukkaantuu ja putoaa entiseen kurjuuteensa. Pertsalla oli monia suunnitelmia tienata rahaa ja korjata isänsä taloudellinen asema: jos vaikka löytäisi aarteen tai öljysuonen. Pertsan perhe elää kädestä suuhun vanhempien palkkojen kuluessa vuoroin talonvelan maksuun, vuoroin ruokavelkojen maksuun - kaikki meni, mitä tienattiin. Kilun esitellessä metsästä löytämänsä puukkoa ja Pertsan alkaessa tehdä siihen tuppea, Pertsa ei unohda mainita, että "Jos isä tekisi tämän, niin sitten sä näkisit vasta oikean tupon."
huomatessaan tutun kiistelyn alkavan. Joinakin sunnuntai-aamuina Pertsan äiti
syyllisyydentuntoisena raahaa Pertsankin kirkkoon, jonka poika toteaa olevan paikka, jossa "kiskottiin irti kaikki elämänilo ja annettiin vastalahjakasi kuolemisen "riemu"." Toisinaan papin kuvaama helvetti näkyy pojan unissa, joista hän kuitenkin herää kesken elämiseensä. Pertsan kotipiha säästyi ylenpalttiselta hoidolta ja liiteri oli täynnä isänsä keräämää romua. Se oli piha, jolla Kilukin leikki leikkinsä ja pohti tulevaisuuttaan, Oma koti oli Kilulle vieras paikka. Liian siisti kymmenenvuotiaalle pojalle. Pertsan rasitteena olivat kotityöt: sian ja kanojen ruokinta, kahvin keitto vanhemmille, kun nämä tulivat töistä, veden ja polttopuiden haku keittiöön jne. Pertsan isä oli huono-onninen mies
- jos hän joskus sai parempipalkkaisen työn, hän sairastuu tai loukkaantuu ja putoaa entiseen kurjuuteensa. Pertsalla oli monia suunnitelmia tienata rahaa ja korjata isänsä taloudellinen asema: jos vaikka löytäisi aarteen tai öljysuonen. Pertsan perhe elää kädestä
suuhun vanhempien palkkojen kuluessa vuoroin talonvelan maksuun, vuoroin ruokavelkojen maksuun - kaikki meni, mitä tienattiin. Kilun esitellessä metsästä löytämänsä puukkoa ja Pertsan alkaessa tehdä siihen tuppea, Pertsa ei unohda mainita, että "Jos isä tekisi tämän, niin sitten sä näkisit vasta oikean tupon."
 
Pojat lähtevät aamulla auringon noustessa kalaretkelle veneellä ilman vanhempien lupia jättäen aamun työt tekemättä. [[Pitkäsiima]] laskettiin ja soudettiin Kuolio-nimiseen saareen, jossa nukuttiin pois univelka. Sitten nostettiin pitkäsiima. Pertsa sanaili
isänsä pessimististä sävyä matkien isoa ankeriasta nostaessaan, mutta nosto onnistui ilman siiman katkeamista. Pojat palasivat saarelle. Saarella pojat pohtivat mitä tehdä elämässään: Kilun isä ajatteli pojastaan kauppapuutarhuria mutta Kilu halusi karata kohta merelle ja palata [[merikapteeni]]na. Pertsa paljasti alkavan uransa heti - hänestä tulee keksijä! Muutama keksintö - linkkulukko, rotanloukku, kanojen syöttökaukalo - oli jo tehty. Kilun valmistelu omaa uraansa varten oli säästäminen öljypukua varten! Pertsa oli pohtinut rahan tekoa myös veneellä, kunhan siihen saisi moottorin. Saarella tutkittiin mm. salaperäistä luolaa. Sieltä löytyi mm. Cognac-pullo - Kilun isä käytti sitä vilustumiseen ja Pertsan äiti antoi miehelleen ryypyn tämän ollessa synkimmillään.
tulee keksijä! Muutama keksintö - linkkulukko, rotanloukku, kanojen syöttökaukalo - oli jo tehty. Kilun valmistelu omaa uraansa varten oli säästäminen öljypukua varten! Pertsa oli pohtinut rahan tekoa myös veneellä, kunhan siihen saisi moottorin. Saarella tutkittiin mm. salaperäistä luolaa. Sieltä löytyi mm. Cognac-pullo - Kilun isä käytti sitä vilustumiseen ja Pertsan äiti antoi miehelleen ryypyn tämän ollessa synkimmillään.
 
Paluu saaresta tehtiin omatekoisen purjeen avulla. Myrsky oli puhjennut ja pojilla oli kovatyö pärjätä merenkäynnissä. Pertsa pisti huonovointisen Kilun äyskäröimään, joka auttoi. Pian he näkivät väärin ohjatun [[purjevene]]en kaatuvan pari sataa metriä rannasta, ÄijiännimenÄijiänniemen kivikon luona. He nostivat vedestä nuoren naisen ja miehen, jolla oli pitkä arpi kasvoissaan. He veivät kuolemalta pelastetut rantaan, saivat yli 800 mk palkkion (vastaten Kilun isän kahden viikon palkkaa) mutta heitä vaadittiin olemaan kertomatta tapahtuneesta. Vene oli muka Liisan isän ja salaa käyttöön otettu. Poikien epäluuloisuus ja Arpinaaman pelottelu vuorottelivat heidän mielissään.
Kilun isän kahden viikon palkkaa) mutta heitä vaadittiin olemaan kertomatta tapahtuneesta. Vene oli mukan Liisan isän ja salaa käyttöönotettu. Poikien epäluuloisuus ja Arpinaaman pelottelu vuorottelivat heidän mielissään.
 
Illalla FransuFrantsu lukee [[Eteenpäin]]-lehdestä artikkelin [[kauppaneuvos]] Hapulan [[Hamina]]sta varastetusta veneestä ja sitten toisen artikkelin Haminassa tehdystä asellisestaaseellisesta pankkiryöstöstä, jossa saalis oli pari miljonaamiljoonaa markkaa. Pertsan isä keksi, että varas on lähtenyt metsään tai merelle piiloon poliisilta eikä ole jatkanut moottoripyörällä kohti [[Viipuri]]a kuten lehti arveli. Pertsa laski faktat yhteen mutta illalla Kilun kanssa pohtiessa rosvon paljastaminen ei tuntunut terveelliseltä yritykseltä - siksi päätettiin tehdä [[lentokone]]!
Tarina alkaa lentokoneen rakennushankkeena, ensin sen piti tehdä päivässä kaatopaikalla, jossa oli tykötarpeita paikalla. Rakennuspaikaksi valittiin Pettersonin [[jaala]], joka oli osin upoksissa. Kilu toivoi työltä haisevan lentokonehankkeen kuivuvan kokoon, mutta Pertsa oli pohtinut koneen tekoa ja oli kaksi vuotta aiemmin ollut isojen poikeinpoikien apuna
liitokonetta tekemässä eikä aikonut lopettaa. Jaala oli itsessään erinomaisen mielenkiintoinen, mahdollinen merirosvojen alus! Lentokoneeseen tuli siiven pintamateriaaliksi tapetti, rungoksi polkupyörän, joka polkimista oli
välitys polkurillepotkurille. Myös laskutelinettä kaavailtiin. Ohjaaja oli remmeillä kiinni, muttei
mielenkiintoinen, mahdollinen merirosvojen alus! Lentokoneeseen tuli siiven pintamateriaaliksi tapetti, rungoksi polkupyörän, joka polkimista oli
välitys polkurille. Myös laskutelinettä kaavailtiin. Ohjaaja oli remmeillä kiinni, muttei
liian lujasti, koska edellisessä lentokonehankkeessa ohjaaja oli hukkua koneen syöksyessä mereen.
 
Pertsa oli aikonut elää jaalassa kunnes lentokone on valmis. Se ei ollut mahdollista, koska
Kilun kotona oli siihen liian kova kuri. Arpinaama oli kuitenkin valinnut tavaroittensa kätköpaikaksi saman jaalan! Veneretken ja aamulla jaalasta löytyneen tupakannatsan perustella pojat perustivat "Viimeiset kaanit"-[[salaseura]]n. Sen tehtävä oli löytää
perustella pojat perustivat "Viimeiset kaanit"-[[salaseura]]n. Sen tehtävä oli löytää
seudulla lymyävä rikollinen. Nämä kaksi tarinaa - lentokone ja etsiväpuuha - nivoutuvat toisiinsa. Salaseuraan kutsuttiin sinetöidyllä kirjeellä Iikka, jolla on ilmakivääri, ja Väinö Kukkonen, Pekkasen kaksoset Vili ja Topi sekä Jaakopsonin Repa. Kaikki pojat olivat salaseurojen konkareita ja ajatus jaalan vahtimisesta metsiköstä käsin yötä myöten tuntui oikealta - jos konna tulee paikalla hälytetään koko joukkue paikalle. Iikan arvoksi tuli luutnantti, koska hänellä oli [[ilmakivääri]]! Salaseuran vahtityötä ennen piti mennä kotiin syömään, jota edelsi kitkemistä, mattojen tamppausta ja muuta epäilyttävästi naistentyötä, mutta jotain sitä piti tehdä elääkseen.
 
Uponnut vene löytyy, kun koelennolla kone syöksyy mereen ja uppoaa suoraan uponnen purjeveneen päälle. Paria päivää myöhemmin pojat ajavat Arpinaaman pois veneen luota jälleen ilmakiväärillä ampumalla.
 
Loppuratkaisu on sattumanvarainen - Pertsa haluaa huvitella soittamalla pirunkieltä matkustajakodin asukkaidenasukkaita pelotteluksiapelotellakseen. Iikka lähti hänen avukseen. Tässä menetyksiinsä pettyneen Arpinaaman ja rakkauteensa pettynyt [[VironlahtiVirolahti|vironlahtelaisestavirolahtelaisesta]] maatalosta tylsyyttä pakoon karanneen 19-vuotiaan Liisan suhde oli rikkoutunut - Liisa yrittää paeta häntä ja Arpinaama puukottaa häntä. Pojat kutsuvat poliisin apuun ja tarinan hahmojen tasa-arvoisuutta kuvaten Pertsa ja Iikka (eikä Kilu) selittävät miten koko rikosvyyhti tapahtui. Kauppaneuvoksen, joka on itse tee-se-itse-miehiä, pohjalta noussut, veneen löytämisestä kiitollisena lupasi maksaa poikien koulunkäynnin (mikä ei näytä todelta seuraavien sarjan kirjojen perusteella!) ja hän ostaa pojille valmiin liitokoneen - vain [[lentokenttä]] puuttuu! Paavola ihastuu Liisaan. Lopussa paljastuu Arpinaaman nimeksi Eino Suokko, joka on karannut pikkurikollinen, joka teki suuren [[pankkiryöstö]]n. Moderniin tyyliin rikollinen syyttää oikeusistunnossa hänen vangitsemisensa aikaansaaneita poikia eri rikoksista!
Kauppaneuvoksen, joka on itse tee-se-itse-miehiä, pohjalta noussut, veneen löytämisestä kiitollisena lupasi maksaa poikien koulunkäynnin (mikä ei näytä todelta seuraavien sarjan kirjojen perusteella!) ja hän ostaa pojille valmiin liitokoneen - vain [[lentokenttä]] puuttuu! Paavola ihastuu Liisaan. Lopussa paljastuu Arpinaaman nimeksi Eino Suokko, joka on karannut pikkurikollinen, joka teki suuren [[pankkiryöstö]]n. Moderniin tyyliin rikollinen syyttää oikeusistunnossa hänen vangitsemisensa aikaansaaneita poikia eri rikoksista!
 
Toisten juhliessa kaikkea tätä Kilun kotipihassa, pojat päättivät hoitaa taikakeinoin seuraavana yönä Kilun [[syylä]]t - se oli seuraavaan kirjaan liittyvä tarinanalku ja kirjasarjan syntysanat.
19 644

muokkausta