Ruotsin valtakunnassa otettiin ylesenyleisen eurooppalaisen käytännön mukaisesti vuonna 1608 käyttöön niin sanottu "Mooseksen laki", joskin siihen oli viitattu jo Kustaa Vaasan aikana 1530-luvulla. Mooseksen lain mukaan muun muassa jumalanpilkasta, kiroilusta, vanhempiaan vastaan rikkomisesta, väärästä valasta, taposta, koron kiskonnasta, väärästä todistuksesta ja useista seksuaalirikoksista voitiin tuomita kuolemaan. Myös noituus ja taikuus oli kiellettyä ja noitaoikeudenkäynneissä vedottiin usein raamatunlauseisiin. <ref>[http://www.chronicon.com/noita/jumalanlaki.html JUMALAN LAKI ASTUU VOIMAAN] "Mooseksen laki tuli voimaan myös Ruotsin valtakunnassa. Jo 1530-luvulla Kustaa Vaasan aikana viitattiin Jumalan lakiin...Oikeusohjeiksi Mooseksen laki tuli Ruotsissa vuonna 1608. Raamatun lauseet säilyivät oikeusohjeena vuoden 1734 valtakunnan lakiin saakka."</ref> olivat "Jumalan ja Ruotsin lakeja". Lakia ei noudatettu sanatarkasti, vaan usein kuolemantuomio muutettiin lievemmäksi. Oikeus tuomioiden lieventämiseen oli ensin vain kuninkaalla, sittemmin hovioikeuksilla. On epäilty oliko laki tarkoitettukaan kirjaimellisesti noudatettavaksi, vai oliko kyseessä pelote. Kansalaiset eivät tienneet kenet esivalta eli viime kädessä kuningas armahtaisi. <ref>[http://www.chronicon.com/noita/jumalanlaki.html JUMALAN LAKI ASTUU VOIMAAN]</ref> Puhdasoppisuuden aikana voidaan katoa esivallan roolin olleen alistava siten, että vallan haltijat katsoivat tietävänsä paremman kristillisen elämäntavan kuin se, mitä alamaiset olivat valmiita hyväksymään ja mihin he olivat osin vuosisataisten perinteiden myötä tottuneet.<ref> Marko Nenonen, Timo Kervinen: Synnin palkka on kuolema s. 240, Otava 1994, Helsinki - Keuruu</ref>
