Ero sivun ”Solun tukiranka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Albval (keskustelu | muokkaukset)
kuva
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Biological cell.png|thumb|300px|Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. [[Nukleoli]] 2. [[Tuma]] 3. [[Ribosomi]] 4. [[Vesikkeli]] 5. Karkea [[endoplasmakalvosto]] 6. [[Golgin laite]] '''7. Solun tukiranka''' 8. Sileä [[endoplasmakalvosto]] 9. [[Mitokondrio]] 10. [[Vakuoli]] 11. [[Solulima]] 12. [[Lysosomi]] 13. [[Keskusjyvänen|Sentrioli]]]][[Image:FluorescentCells.jpg|thumb|right|300px|[[Eukaryootti]]solun tukiranka. [[Aktiinifilamentit]] näkyvät punaisina, [[mikrotubulukset]] vihreinä ja [[tuma]] sinisenä.]]
 
'''Solun tukiranka''' eli sytoskeletoni muodostuu pääosin kolmenlaisista rakenteista, mikro- eli [[aktiini|aktiinifilamenteista]], [[mikrotubulus|mikrotubuluksista]] ja [[välikokoinen säie|välikokoisista säikeistä]]. Eri tukirangan rakenteiden luokittelu perustuu näiden säikeiden rakenteeseen. Mikrofilamentit koostuvat polymerisoituneista aktiiniproteiineista ja mikrotubulukset α- ja β-tubuliinidimereistä. Välikokoisia säikeitä muodostavien proteiinien kirjo on huomattavasti laajempi: ne voivat muodostua esimerkiksi [[keratiini]]sta, vimentiinistä tai lamiineista. Säietyypit voidaan osin erottaa toisistaan myös koon perusteella.
 
'''Solun tukiranka''' eli sytoskeletoni muodostuu pääosin kolmenlaisista rakenteista, mikro- eli [[aktiini|aktiinifilamenteista]], [[mikrotubulus|mikrotubuluksista]] ja [[välikokoinen säie|välikokoisista säikeistä]]. Tukiranka vahvistaa solun rakennetta hauraan [[solukalvo]]n alla ja muualla solussa. Säikeet mahdollistavat muun muassa solun liikkumisen ja muodonmuutokset sekä organisoivat solun sisäosia järjestäen [[soluelin|soluelimiä]] eri puolille [[solulima|sytoplasmaa]]. Lisäksi solun tukirangan tehtäviin kuuluu solunsisäinen ja solujen välinen viestinvälitys sekä tumasukkulan[[tumasukkula]]n muodostaminen. Solu säätelee tukirankaansa lukuisten erilaisten säätely[[proteiini]]en välityksellä.
 
Monien erikoistuneiden solujen toiminnot perustuvat solun tukirankaan. Tukiranka mahdollistaa esimerkiksi [[valkosolu]]jen samoin kuin [[amebat|amebojenkin]] ryömimisen. [[Lihassolu]]jen supistuminen ja [[siittiö]]n uiminen perustuvat tukirankaan. Tukiranka ohjaa myös kasvisolun kasvua.
 
==[[Eukaryootti]]solun tukiranka==
Eri tukirangan rakenteiden luokittelu perustuu tukirangan muodostavien säikeiden rakenteeseen. Eri tyyppiset säikeet koostuvat erilaisista proteiineista ja palvelevat erilaisissa tehtävissä. Säikeet ovat usien dynaamisia. Esimerkiksi aktiinifilamentit voivat helposti hajota yksittäisiksi proteiineiksi ja kokoontua säikeiksi taas uudelleen. Dynaamisuus mahdollistaa solun nopean muodonmuutoksen ja reagoinnin.
 
'''Aktiinifilamentit/Mikrofilamentit'''
 
''pääartikkeli: [[aktiini]]''
 
Aktiinifilamentit koostuvat [[aktiini]] nimisestä [[proteiini]]sta. Aktiiniproteiinit muodostavat joustavia pitkiä kaksoiskierteisiä säikeitä. Näitä säikeitä esiintyy kimppuina tai verkostoina kaikkialta solussa. Erityisesti aktiinifilamenttejä on solukalvon sisäpinnalla. Aktiinifilamentit mahdollistavat solun ryömimisen [[valejalka|valejaloilla]] ja lihasten supistumisen.
 
'''Mikrotubulukset'''
 
''pääartikkeli: [[mikrotubulus]]''
 
Mikrotubulukset koostuvat α- ja β-tubuliinidimereistä. [[cilium|Värekarvat]] ja [[bakteerimoottori]] ovat muodostuneet mikrotubuluksista. Mikrotubulukset osallistuvat [[vesikkeli|vesikkeleiden]] ja [[soluelin]]ten kuljetukseen solussa ja tumasukkulan muodostamiseen. Mikrotubulukset ovat hyvin dynaamisia eli niiden rakenne on alituisesti kasvamassa tai kutistumassa.
 
'''Välikokoiset säikeet'''
 
''pääartikkeli: [[välikokoiset säikeet]]
 
Välikokoisia säikeitä muodostavien proteiinien kirjo on huomattavasti laajempi: ne voivat muodostua esimerkiksi [[keratiini]]sta, vimentiinistä tai lamiineista. Säietyypit voidaan osin erottaa toisistaan myös koon perusteella. Välikokoisista säikeistä muodostuu muun muassa [[tuma]]kalvon sisäpuolen verkosto eli [[tumalevy]], [[hiukset]] ja [[kynnet]]. Välikokoiset säikeet vastaavat myös [[hermosolu]]n [[aksoni]]n pitenemisestä. Välikokoiset säikeet muodostavat vahvoja levyjä, jotka kestävät hyvin taipumista.
 
==Lääkkeet ja myrkyt==
 
Monien [[myrkky]]jen vaikutukset perustuvat solun tukirangan häirintään. Tällaisia myrkkyjä tuottavat monet [[kasvi]]t, [[sienet]] ja [[sienieläin|sienieläimet]]. Esimerkiksi [[latrunkuliini]] on ''Latrunculia magnifica'' sienieläimen myrkkyä, joka sitoutuu aktiiniin ja estää aktiinisäikeiden kasvun. [[Kavalakärpässieni|Kavalakärpässienen]] [[falloidiini]] taas vakauttaa aktiinisäikeitä, jolloin ne menettävät kykynsä hajaantua yksittäisiksi aktiiniproteiineiksi. Yksi ensiapukeino falloidiinimyrkytykseen on syödä suuri määrä raakaa lihaa. Liha sisältää runsaasti aktiinia, johon myrkky sitoutuu.
 
Monilla tubuliiniin sitoutuvilla myrkyillä on myös lääketieteellistä arvoa. Eräästä [[krookus|krookuksesta]] saatava myrkky, [[kolkisiini]], sitoutuu solun vapaaseen tubuliiniin. Sidottu tubuliini ei pysty esimerkiksi muodostamaan [[tumasukkula]]a, jolloin [[solunjakautuminen]] pysähtyy. Kolkisiinia käytetäänkin solunjakautumisen tutkimisessa. Kolkisiinia voidaan käyttää [[kemoterapia]]ssa, sillä jatkuvasti jakautuvat [[syöpä]]solut ovat herkempiä kolkisiinille kuin useimmat muut solut.
 
Yleisesti [[laboratorio]]issa käytetty kemikaali [[akryyliamidi]] vahingoittaa välimittaisia säikeitä, minkä vuoksi reagenssia käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä.
 
==Lähteet==
Alberts, Johnson, Lewis, Raff, Roberts ja Walter. The Molecular Biology of the Cell (2002) 4. painos. Garland Science.
 
{{solu}}
{{Tynkä/Solubiologia}}
[[Luokka:Soluorganellit]]