Ero sivun ”Arto Sotavalta” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Ura: -linkit
→‎Ura: -linkki
Rivi 11:
Ensimmäisten levytystensa ansiosta Arto Sotavalta kohosi 1960-luvun lopulla yhdeksi aikansa suomalaisista teini-idoleista ja kirjoitettuaan keväällä 1969 ylioppilaaksi Pohjois-Haagan Yhteiskoulusta, alkoi ammattimuusikon ura. Seuraavat kesät kuluivat ammattilaisuutta opiskellen Dannyn D-Tuotannon kiertueilla ja talvet ravintolaorkestereissa. Tämän ajan bändikavereita olivat mm. [[Cisse Häkkinen]], [[Dave Lindholm]] ja Pepa Päivinen.
 
Ensimmäisen oman kesäkiertueensa Arto Sotavalta järjesti 1971 ja bändinä oli Tarantella. Vuonna 1972 kiertueen nimeksi tuli Täyttä häkää ja bändinkin nimi vaihtui Häkäpöntöksi. Siinä soittivat [[Eeki Mantere]], [[Heimo Holopainen]], [[Tapio Niemelä]] ja Hessu Salmijärvi. Yksi vuoden 1972 huippuhetkistä oli [[Deep Purple]]n konsertti Helsingin jäähallissa, missä Arto Sotavalta yhtyeineen oli lämppärinä.
 
Toukokuun lopulla 1973 keikalla Oravaisissa sattui tapaus, josta tuli historiaa. Arto Sotavallan auto hajosi matkalla keikalle ja hän myöhästyi sieltä neljä tuntia. Bändi joutui improvisoimaan ohjelmaa alkuillaksi ja silloin Eeki Mantere veti pellevaatteet päälle ja esitti Erik Warpowerina illan setin. Nimi oli näppärä yhdistelmä Mantereen ja Sotavallan nimistä. Illan lopuksi sama setti soitettiin vielä toiseen kertaan Arton saavuttua paikalle. Samana kesänä heinäkuussa 1973 Arto Sotavallan ja Häkäpöntön kiertueella Nilsiän Tahkovuoressa syntyi sitten hahmo nimeltä [[Viktor Kalborrek]]. Elokuussa 1973 Mantere, Holopainen ja Niemelä päättivät lähteä omille teilleen ja perustivat [[Hullujussi]]-yhtyeen. Kesäkiertueen 1973 viimeiset keikat hoidettiin kuitenkin vielä yhteistyössä nimellä Arto Sotavalta & Hullujussi. Seuraavalle kaudelle 1974 Arto kokosi Häkäpönttö-yhtyeeseen uuden miehityksen: [[Janne Louhivuori]], Hannu Helkiö, Lassi Marttila, Raimo Korhonen ja Jaakko Haapa-aho. Tällä joukolla Häkäpönttö jatkoi vuoteen 1976 ja tässä vaiheessa syntyivät myös Arto Sotavallan ehkä tunnetuimmat sanoitukset ja levytykset, "Seilaan" ja "Päivät kuin unta".