Ero sivun ”Juha Nevalainen” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Nevalaisen ensimmäinen varsinainen käsikirjoitus oli Veikko Itkosen ohjaama elokuva ''Silmät hämärässä'' (1952), joka yhdessä ''Yhden yön hinnan'' kanssa oli yksi harvinaisista suomalaisista film noir -elokuvista. Film noir -teemaa Nevalainen jatkoi käsikirjoittajana [[Matti Kassila]]n elokuvissa, aluksi elokuvassa ''Varsovan laulu'' (1953) ja myöhemmin elokuvassa ''Tulipunainen kyyhkynen'' ([[1961]]), joka jäi [[Tauno Palo]]n viimeiseksi valkokangaselokuvaksi ja jota on monessa suhteessa pidetty yhtenä hienoimmista suomalaisista jännityselokuvista.
 
Tunnetuin Nevalaisen kirjoittamista elokuvista kuitenkin on Edwin[[Edvin Laineen]] ohjaama elokuva [[Väinö Linna]]n romaanista ''[[Tuntematon sotilas]]'' ([[1955]]), joka toi Nevalaiselle toisen Jussi-palkinnon. Nevalainen-Laine-Linna-triangeli jatkui myös elokuvissa ''Musta rakkaus'' ([[1957]]), ''Sven Tuuva'' ([[1958]]), ''[[Täällä Pohjantähden alla]]'' ([[1968]]) sekä ''[[Akseli ja Elina]]'' ([[1970]]).
 
Laineen ja Kassilan lisäksi nevalainen teki käsikirjoituksia myös [[Valentin Vaala]]lle (''Totuus on armoton'', [[1963]]) sekä Jack Witikalle elokuviin ''[[Nuorena nukkunut|Silja - nuorena nukkunut]]'' ([[1956]]) sekä ''Mies tältä tähdeltä'' ([[1958]]), joista edellinen oli toinen elokuvasovitus [[F. E. Sillanpää]]n samannimisestä romaanista ja jälkimmäinen oli Oy Alkoholiliike ab:n rahoittama valistuselokuva. Se ei kuitenkaan sortunut opetuselokuvien tapaan sosiaalihoivaavaan otteeseen vaan säilytti persoonallisuutensa. ''Mies tältä tähdeltä'' -elokuvaa voidaan dokumentaarisen ja realistisen kuvaustyylinsä ansiosta pitää eräänlaisena edelläkävijänä suomalaisen elokuvan 1960-luvun uudelle aallolle.
1 022

muokkausta