Ero sivun ”Jalopähkinät” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kielen- tai muuta huoltoa, Typos fixed: vuorottai → vuoroittai, viimeksim → viimeksi m, AWB
Rivi 15:
'''Jalopähkinät''' (''Juglans'') on jalopähkinäkasveihin kuuluva suku, jossa on noin 15 lajia. Luontaisena jalopähkinäpuita kasvaa [[Balkan]]ilta Itä-Aasiaan sekä Pohjois-Amerikasta [[Andit|Andeille]] saakka. Useat lajit tuottavat arvostettua puutyöainetta ja syötäviä pähkinöitä.
 
Jalopähkinät ovat kesävihantia, isoja (jopa 25 m) ja laajalatvuksisia puita. Lehdet ovat isoja, vuorottaisiavuoroittaisia ja parilehdykkäisiä. Hedekukinnot ovat oksilla roikkuvia norkkoja. Hedelmät ovat meheväkuorisia luumarjoja halkaisijaltaan 4,5–6,5 cm.
Lajeja:
Rivi 24:
* [[Japaninjalopähkinä]] (''Juglans ailanthifolia'').
 
Näistä kolme viimeksimainittuaviimeksi mainittua menestyy hyvin eteläisessä Suomessa.
 
Jalopähkinöistä käytetään usein yleisnimitystä pähkinäpuu. Niiden puuaines soveltuu mainiosti puusepäntöihin. Eurooppalaisen pähkinäpuun eli saksanjalopähkinän (Juglans regia) puuaines on vaalean- tai harmaanruskeaa. Puuaineksen huokoset ovat tasaiset ja hienot. Se on ominaispainoltaan kuivana noin 0,60, joten se on verrattain raskasta. Amerikkalainen pähkinäpuu on punaisempaa sinipunaisin vivahduksin. Se on myös keveämpää ja pinnaltaan karkeampaa. Pähkinäpuuta käytetään muun muassa viiluina tai kokopuuna hienoihin koriste-esineisiin, soittimiin, ampuma-aseiden periin, huonekaluihin ja sisustustöihin.