Ero sivun ”Masurian järvialueen taistelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
vähän laittoa alkuun
Rivi 1:
'''Masurian järvialueen taistelu:''' käytiin [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessäensimmäisessä maailmansodassa]], kun venäläiset hyökkäsivät itärintamalla itäiseen Saksaan, nykyiseen Puolaan[[Itä-Preussi]]in. Kahden armeijan tehtävänä oli pihtiliikeelläpihtiliikkeellä saartaa venäläiset. Kun saksalaiset olivat lyöneet pidemmälle ehtineen venäläisen armeijakunnan [[Tannenbergin taistelu|Tannenbergissä]], jäi jäljelle Venäjän
Rannenkampfin johtama 2. armeija, joka oli määrätty pysymään paikoillaan, jos Saksa hyökkäisi. Saksa päätti saartaa armeijan etenemällä nopeasti leveällä rintamalla. Venäläiset taas aikoivat hyökätä eräässä kohdin murtamaan saksalaisten rintamalinjat. Taistelu ratkaisisi, kumpi suunnitelma onnistuisi. Saksa voitti, joskaan ei aivan niin loistavasti kuin Tannenbergissä. Venäläiset kärsivät suuret tappiot, mutta saksalaistenkin tappiot ylittivät sietorajan.
Venäläiset taas aikoivat hyökätä eräässä kohdin murtamaan saksalaiasten rintamalinjat. Taistelu ratkaisisi, kumpi suunnitelma onnistuisi. Saksa voitti, joskaan ei aivan niin loistavasti kuin Tannenbergissä. Venäläiset kärsivät suuret tappoit, mutta saksalaistenkin tappiot ylittivät sietorajan.
 
== Masurian järvialueen 1. taistelu ==
Rivi 8 ⟶ 7:
 
Saksalaisia johti kenraali [[Paul von Hindenburg]].
Saksalaisten suunnitelman kulmakivi oli heidän oma nopeutensa, venäläisten hitaus, operaation salaus, saksalaisten hyvä taisteluhenki ja nopeasti leviävä vanäläistenvenäläisten huono taistelumoraali. Tarkoitus oli saartaa Rennenkampfin armeija hyökkäämällä eteläiseen heikkoon kohtaan. Rennenkampf oli etenemässä Insterburgin aukossa Konigsbergin ja Masurian järvien yli, mutta saatuaan tiedon Samsonovin 2. armeijan tuhosta vetäytyi varmemmalle BaltianmereltäItämereltä Angerburgiin ulottuvaan kaakkoiseen linjaan.
 
Saksalaiset alkoivat edetä 5. syyskuuta kahdella siivellä keskustan pysyessä suunnilleen paikoillaan. III reservidivisioona eteni Arysiin ilman venäläisten vastareaktiota. Kaksipäiväinen suuri taistelu alkoi 7. syyskuuta. Nemanin armeija ja Saksan 8. armeija ottivat yhteen 150 km mittaisella rintamalla 8. syyskuuta, jolloin saksalainen rintama oli huomattavasti venäläistä leveämpi. Rintaman siivet sulkivat näin venäläisten armeijaa edeten nopeasti, varsinkin etelässä. Ankara taistelu ajoi venäläisen XXII ryhmän vetäytymään pois kaakkoon. 9. syyskuuta näkyi, että venäläiset olivat häviöllä, heidän vastahyökkäyksensä pysähtyi ja kääntyi vetäytymiseksi. Lopulta Venäjän joukkojen johtaja Rennenkampf määräsi yleisen vetäytymisen Venäjän rajalle välttääkseen uhkaavan saarron.
Saksalaiset alkoivat edetä 5. syyskuuta kahdella siivellä keskustan pysyessä suunnilleen paikoillaan. III reservidivisiona eteni Arysiin ilman venäläisten vastareaktiota.
HuomateessanHuomatessaan tämän saksalaiset komentajat päättivät nopeuttaa joukkojensa etenemisen, mutta huhu Venäjän tulevasta vastahyökkäyksestä pelotti miehiä puoli päivää, ja niin venäläisten onnistui paeta syntyvästä saartorenkaasta tykistön suojassa. Silti venäläiset menettivät 150000 vankeina, kaatuneina ja haavoittuneina, saksalaiset 40000. Venäläiset menettivät 150 tykkiä. Heidän armeijansa oli kutistunut kolmasosaan. Venäjän Saksan operaatiosta vastuussa ollut kenraali erotettiin.
Kaksipäiväinen suuri taistelu alkoi
7. syyskuuta. Nemanin armeija ja Saksan 8. armeija ottivat yhteen 150 km mittaisella rintamalla 8. sysykuuta, jolloin saksalainen rintama oli huomattavasti venäläistä leveämpi. Rintaman siivet sulkivat näin venäläisten armeijaa edeten nopeasti, varsinkin etelässä.
Ankara taistelu ajoi venäläisen XXII ryhmän vetäytymään pois kaakkoon.
9. syyskuuta näkyi, että venäläiset olivat häviöllä, heidän vastahyökkäyksensä pysähtyi ja kääntyi vetäytymiseksi. Lopulta Venäjän joukkojen johtaja Rennenkampf määräsi yleisen vetäytymisen Venäjän rajalle välttääkseen uhkaavan saarron.
Huomateessan tämän saksalaiset komentajat päättivät nopeuttaa joukkojensa etenemisen, mutta huhu Venäjän tulevasta vastahyökkäyksestä pelotti miehiä puoli päivää, ja niin venäläisten onnistui paeta syntyvästä saartorenkaasta tykistön suojassa.
Silti venäläiset menettivät 150000 vankeina, kaatuneina ja haavoittuneina, saksalaiset 40000. Venäläisiltä hävisi 150 tykkiä. Heidän armeijansa oli kutistunut kolmasosaan.
Venäjän Saksan operaatiossta vastuussa ollut kenraali erotettiin.
 
<!--
Rivi 26 ⟶ 19:
[[Kuva:EasternFront1915a.jpg|300px|thumb|right]]
Masurian järvillä taisteltiin myös talvella 1915.
Saksalaiset hyökkäsivät lumimyrskyssä 7. helmikuuta alkaen edeten viikossa yli 110 km. VanäläisetVenäläiset kärsivät suuria tappioita. Venäjän XX divisioona antautui Augustowin metsässä 21. helmikuuta. Venäjän 10. divisioonan taisteluhalut säilyivät silti, ja mukaan tullut 12. armeija pysäytti kenraali Plehven johdolla saksalaisten etenemisen Venäjälle vastahyökkäyksellä.
 
== Aiheesta muualla ==