'''Hämeenlinnan kirkko''' on rakennettu tiilestä vuosina [[1792]]-[[1798]] rakennettu kirkko. Sen suunnitteli [[Louis Jean Desprez]] vuonna [[1789]]. Kirkko on kustavilaisen klassismin tyylipuhtaimpia edustajia Suomessa. Alun perin se oli kupolin kattama pyöreä rakennus, joka oli rakennettu muistuttamaan kuningas Kustaa III:n ihailemaa [[Rooma]]n [[Pantheon]]ia. Pyöreästä runkohuoneesta erkanivat itään sakaristo ja länteen eteishuone pylväspäätyineen. Sisätila oli amfiteatterimainen, jossa alttari sijaitsi keskellä kirkkoa ja saarnatuoli puolestaan sakastiin aukevan oven yläpuolella. Kellotorni lisättiin [[1837]] yli-intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan. Vuonna [[1892]] [[Josef Stenbäck]]in johdolla suoritetut korjaukset hävittivät kirkon omaleimaisen luonteen. Tässä yhteydessä kirkkoon rakennettiin ristisakarat ja sisätilan järjestys muutettiin traditionaalista ristikirkkoa vastaavaksi.
Kellotorni lisättiin [[1837]] yli-intendentinkonttorin suunnitelmien mukaan. Vuonna [[1892]] [[Josef Stenbäck]]in johdolla suoritetut korjaukset hävittivät kirkon omaleimaisen luonteen. Tässä yhteydessä kirkkoon rakennettiin ristisakarat ja sisätilan järjestys muutettiin traditionaalista ristikirkkoa vastaavaksi.
Kirkossa on istumapaikat 850 ihmiselle. Kirkon urut ovat alun perin [[Kangasalan Urkutehdas|Kangasalan urkutehtaan]] vuonna [[1964]] rakentamat. NeRakentaja uudistettiinuudisti rakentajan toimestane vuonna [[1978]]. Nykyisellään ne ovat 40 äänikertaiset ja kolmisormioiset.
Kirkon alttaritaulun on maalannut [[Alexandra Frosterus-Såltin]] ja se on nimeltään ''Vapahtajan ilmestyminen Maria Magdaleenalle pääsisaamuna''.
