Ero sivun ”Keihäsantilooppi” versioiden välillä

== Koko ja Ulkonäköulkonäkö ==

Beisat ovat 180-195 sentin pituisia ja 180-240 kilon painoisia. Beisalla on jopa 150 senttiset suipot sarvet. Ruumis on lihaksikas ja kaulapaksun paksu.kaulan Häntäpäällä on pitkäharja. jaKorvat seovat päättyyleveät mustaanja karvatupsuunkärjestä pyöristyneet. PäästäBeisan olkapäähän beisallahäntä on harjapitkä ja päässäse onpäättyy leveät,mustaan kärjestäkarvatupsuun. pyöristyneet korvat. Beisan ruumiin väri vaihtelee ruskeankeltaisesta ruskeaan. Naama on mustan ja valkoisen kirjava. Selässä ja hieman vatsan yläpuolella on musta viiva. Vatsa on valkoinen. Melko hoikissa jaloissa vuorottelee musta ja valkoinen.

== Levinneisyys ja Elinympäristöelinympäristö ==

Beisoja elää etelässä Namibiassa, Botswanassa ja Etelä-Afrikassa. Itä-Afrikassa sitäbeisoja tavataan on Somaliassa, Etiopiassa, Keniassa ja Tansaniassa. On epäselvää ovatko Itä-Afrikan, Jaja Eteläisen Afrikan kannat eri lajia. Beisat elävät aavikoilla, puoliaavikoilla. Lisäksi niitä on sekä kuivilla ja avoimilla savanneilla. Beisa ei ole välittömässä vaarassa.

Beisat elävät tyypillisesti korkeintaan 20 yksilön laumoissa. Sadekautena ne voivat kokoontua hyville ruokamaille jopa satojen yksilöiden laumoiksi. Lauma koostuu yleensä hallitsevasta naaraasta, useista muista aikuisista naaraista ja niiden poikasista. Laumassa on myös yksi hallitseva uros. Johtaja naarasJohtajanaaras johtaa laumaa hyville ruokamaille ja uros seuraa lauman hännillä. Useimmat urokset elävät yksin. jaNe perustavat oman reviirin ja yrittävät paritella sinne tulleiden naaraiden kanssa. Koiraat kisailevat usein keskenään sarvilla kalistellen parantaakseen asemaansa. beisatBeisat haavoittuvat melko harvoin pahasti otteluissaan, vaikka sarvet voisivat tehdä pahaa jälkeä. Hävinnyt alistuu painamalla päänsä alas, asettaa sarvensa pitkin niskaa, kävelee kyyryssä ja heiluttaa häntäänsä.

Beisat syövät mieluiten heinää, mutta syöne syövät myös muita ruohovartisia kasveja ja puiden ja pensaidensekä lehtiä ja silmuja. BeisanVaikka beisan tarvitsee juoda vain harvoin, muttase juo aina tilaisuuden tullen. jaBeisa löytää tarkasti paikat missä on satanut. BeisatNe myös kaivavat vettä kuivuneista joenuomista, kun sitä ei muuten ole tarjolla. Ne saavat vettä myös mukuloista, juurista, hedelmistä ja muista vetisistä kasveista.

Beisat lisääntyvät ympäri vuoden. Hallitseva uros puolustaa keräämäänsä naaras haaremianaarashaaremia muilta uroksilta. Koiras paimentaa voittamansa naaraslaumat alueelleen ja parittelee kiimassa olevien naaraiden kanssa. Naaras kantaa poikasta 8,5 kuukautta, ja synnytyksen lähestyessä se erkanee laumasta. Naaras pysyy vasan kanssa 6kuusi viikkoa ennen kuin se palaa laumaan. vasanVasan väri sulautuu hyvin ruskeaan heinikkoon. Emo imettää poikasta 14 viikkoa jonka jälkeen se on valmis huolehtimaan itsestään. NaaraatNaaraspuoliset poikaset jäävät synnyinlaumaansa ja, urokset lähtevät omille teilleen. Naaraat tulevat sukukypsiksi noin 3 vuotiainakolmevuotiaina, koiraat 5 vuotiainaviisivuotiaina.