Ero sivun ”Keihäsantilooppi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kh, kuvat vähän pienemmäksi (250px)
Rivi 19:
== Levinneisyys ja Elinympäristö ==
Beisoja elää etelässä Namibiassa, Botswanassa ja Etelä-Afrikassa. Itä-Afrikassa sitä on Somaliassa, Etiopiassa, Keniassa ja Tansaniassa. On epäselvää ovatko Itä-, Ja Eteläisen Afrikan kannat eri lajia. Beisat elävät aavikoilla, puoliaavikoilla. Lisäksi niitä on kuivilla ja avoimilla savanneilla. Beisa ei ole välittömässä vaarassa.
[[Kuva:Amnh fg02.jpg|thumb|350px250px|left|]]
== Elintavat ==
Beisat elävät tyypillisesti korkeintaan 20 yksilön laumoissa. Sadekautena ne voivat kokoontua hyville ruokamaille jopa satojen yksilöiden laumoiksi. Lauma koostuu yleensä hallitsevasta naaraasta, useista muista aikuisista naaraista ja niiden poikasista. Laumassa on myös yksi hallitseva uros. Johtaja naaras johtaa laumaa hyville ruokamaille ja uros seuraa lauman hännillä. Useimmat urokset elävät yksin ja perustavat oman reviirin ja yrittävät paritella sinne tulleiden naaraiden kanssa. Koiraat kisailevat usein keskenään sarvilla kalistellen parantaakseen asemaansa. beisat haavoittuvat melko harvoin pahasti otteluissaan vaikka sarvet voisivat tehdä pahaa jälkeä. Hävinnyt alistuu painamalla päänsä alas, asettaa sarvensa pitkin niskaa, kävelee kyyryssä ja heiluttaa häntäänsä.
[[Kuva:Oryx Gazella Namibia(2).jpg|thumb|350px250px|leftright|]]
== Ravinto ==
Beisat syövät mieluiten heinää, mutta syö myös muita ruohovartisia kasveja ja puiden ja pensaiden lehtiä ja silmuja. Beisan tarvitsee juoda vain harvoin, mutta juo aina tilaisuuden tullen ja löytää tarkasti paikat missä on satanut. Beisat myös kaivavat vettä kuivuneista joenuomista kun sitä ei muuten ole tarjolla. Ne saavat vettä myös mukuloista, juurista, hedelmisähedelmistä ja muista vetisistä kasveista.
 
== Lisääntyminen ==
Beisat lisääntyvät ympäri vuoden. Hallitseva uros puolustaa keräämäänsä naaras haaremia muilta uroksilta. Koiras paimentaa voittamansa naaraslaumat alueelleeenalueelleen ja parittelee kiimassa olevien naaraiden kanssa. Naaras kantaa poikasta 8,5 kuukautta, ja synnytyksen lähestyessä se erkanee laumasta. Naaras pysyy vasan kanssa 6 viikkoa ennenkuinennen kuin se palaa laumaan. vasan väri sulautuu hyvin ruskeaan heinikkonheinikkoon. Emo imettää poikasta 14 viikkoa jonka jälkeen se on valmis huolehtimaan itsestään. Naaraat jäävät synnyinlaumaansa ja urokset omille teilleen. Naaraat tulevat sukukypsiksi noin 3 vuotiaina koiraat 5 vuotiaina.
 
[[Luokka:Onttosarviset]]