Ero sivun ”Luokki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p no ei se nyt erisnimi ole |
p kielenhuoltoa, Typos fixed: ensiker → ensi ker, lukuuno → lukuun o, AWB |
||
Rivi 5:
Itä-Suomessa '''luokki''' ja Länsi-Suomessa '''luokka''' eli '''vemmel''' (joskus myös '''vempele''' tai '''vembel''' ) on [[hevonen|hevosilla]] käytettävien [[valjaat|työvaljaiden]] osa. Se on osapuilleen ylösalaisin olevan U-kirjaimen muotoinen, joko puusta tai metallista valmistettu kaari, jolla [[länget]] yhdistetään [[rahje|rahkeiden]] avulla aisoihin siten, että luokin jännitys pitää aisat ajossa irrallaan hevosen kyljistä. Joustavana luokkivaljastus sopii hyvin raskaiden kuormien vetoon ja ajoon epätasaisessa maastossa mäkisillä ja mutkaisilla teillä.
Luokkivaljastus on ollut käytössä yleisesti vain [[Itämeri|Itämeren]] itäpuolisilla alueilla. Kustaa Vilkunan mukaan Suomalaisen ajohevoskulttuurin tärkein lenkki on luokkivaljastus ja luokista löytyy ensimmäiset tiedot Suomesta ja Virosta. Muinaisrunoissa ja Kalevalassa luokkivaljas on hyvin tavallinen ja ensimmäinen kirjallinen maininta on 1430-luvulta piispa Henrikin surmanrunossa. Virosta maininta löytyy vuodelta 1494. Venäjältä kirjallista tietoa luokista löytyy huomattavasti myöhemmin. Ruotsissa siitä ei ole vanhojakaan tietoja, tutkimusmatkailija Carl von Linne´kin näki luokin
Luokin käyttöalue on hyvin yhtenäinen, suomalaisten ja virolaisten lisäksi luokkia käyttävät useat muut suomalais-ugrilaiset kansat sekä venäläiset. Läntinen raja kulkee Kuurinmaalla Latviassa. Suomessa yleisesti käytetty nimitys on luokka tai luokki, karjalassa vemmel, vempele ja vepsässä vembel. Sana luokki taasen on yhtenäinen suomessa, vatjassa, virossa ja liivissä. [[Venäjä|Venäläiset]] omaksuivat luokan suomalaisilta ja [[Ruotsi]]ssa luokkia ovat käyttäneet vain [[Värmlanti|Värmlannin]] metsäsuomalaiset, eikä sitä [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] tai [[Amerikka|Amerikan mantereella]] käytännössä tunneta lainkaan. [[suomenhevonen|Suomenhevoset]] ovat keveitä, mutta sitkeitä sekä erittäin nopea verrattuna raskaisiin eurooppalaisiin työhevosiin. Luokkivaljastus onkin kevyelle hevoselle paras ratkaisu raskaan kuorman vetoon. [[Itä-Suomi|Itä-Suomessa]] luokkivaljastusta on käytetty ympäri vuoden, tasamaastoisemmassa [[Länsi-Suomi|Länsi-Suomessa]] yleensä vain talvella [[reki]]ajossa ja kesällä luokkisilavaljastusta sekä sila- eli ns. tamppivaljastusta.
Rivi 12:
Paras luokki tulee niinipuusta eli metsälehmuksesta. Se on kevyt, joustava ja sitkeä sekä pitää muotonsa. Muita erinomaisia luokissa käytettyjä puulajeja on pihlaja, marjakuusi, kataja ja koivu. Pajusta luokki valmistettiin yleensä silloin, jos metsässä sattui vahinko ja luokki katkesi. Taivuttamalla kaksi pajua kaarelle ja sitomalla ne yhteen, saatiin tilapäinen luokki valmistettua nopeasti käyttöön.
Luokki voidaan myös valmistaa joko [[rauta|raudasta]], puusäleistä liimaamalla tai yhdestä puusta taivuttamalla. Rautaluokin ongelmana on, että se voi kovalla pakkasella katketa ja lisäksi metalli kuluttaa nopeasti puista aisaa. Puisen, niin sanotun painoluokin, tekoon sopivia puita ovat [[tuomi]] (kestävin), [[lehmus]], [[koivut|koivu]] ja [[pajut|paju]] (hitaasti kasvavat lajit). Puun täytyy olla suora ja vähäoksainen, jotta luokista tulisi kestävä. Luokkipuuta on haudutettava sontatunkiossa viikon tai pehmitettävä tulella avotakan loimussa. Nopeiten luokka saadaan taipumaan laittamalla padan kanneksi T-haarainen putki ja laittamalla puu putken sisälle höyrystymään. Nykyisin voidaan käyttää mikroaaltouunin tekniikkaa pehmittämään luokkapuu, mikroaallot saavat puun soluissa olevan veden pyörimään vinhaa vauhtia ja ne kuumenevat samalla pehmittäen puun taivutukseen sopivaksi. Luokki taivutetaan tätä tarkoitusta varten tehdyssä paininpuussa tai paininpenkissä. Niiniluokkia
==Aiheesta muualla==
| |||