Ero sivun ”Kala” versioiden välillä
ei muokkausyhteenvetoa
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
|
Kalojen joukosta löytyy useita todella erikoistuneita lajeja, jotka pystyvät erityisominaisuuksiensa ansiosta selviytymään vain tietyissä elinympäristöissä. Esimerkiksi jotkin hyvin syvällä meressä elävät kalat pystyvät elämään vain suuren paineen alaisina. Pinnalle ne räjähtäisivät kappaleiksi oman sisäisen paineensa takia.
== Kalojen evoluutiohistoria ==
== Rakenne ==▼
[[Image:Latimeria chalumnae01.jpg|thumb|left|200px|[[Latimeria]], "elävä fossiili".]]
Ensimmäiset kalat kehittyivät [[kambrikausi|kambrikauden]] loppupuolelle noin 500 miljoonaa vuotta sitten.<ref name=Kala>''Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat'' s. 10-31</ref> Näiltä ensimmäisiltä akloilta puuttui leuka, mutta niillä oli kuitenkin pyrstö ja jonkinasteisia evämaisiä rakenteita [[anatomia]]ssaan. Kyseessä oleva leuattomien panssarikalojen ryhmä jakautui kahdeksi eri kehityslinjaksi, joille kaikille yhteistä oli ruumiin peittävä moniosainen luupanssari. Useimmat lajit olivat hyvin lyhyitä ja leuattomuutensa vuoksi joutuivat hankkimaan ravintonsa imemällä avoimella suuaukollaan pohjalietettä ja pieniä selkärangattomia sekä avovedestä [[plankton]]ia.
Panssarikalat vaikuttavat fossiililöytyjen perusteella kadonneen noin 400 miljoonaa vuotta sitten, jolloin niiden satamiljoonavuotinen kukoistuskausi päättyi. Todennäköisesti leuattomat panssarikalat hävisivät ominaisuuksiltaan meriin ilmaantuneille leuallisille panssarihaille. Nykypäivänä ainoastaan [[nahkiaiset]] ja [[limanahkiaiset]] ovat leuattomia kaloja.<ref name=Kala />
Leuattomat pansaarikalat syrjäyttäneillä panssarihaille oli jo ehtinyt kehittyä rustoinen tukiranka ja parilliset evät. Nämä anatomiset rakenteet mahdollistivat sen, että uudet meriä hallitevat kalat saattoivat muodostaa uusia ja monimuotoisempia [[ekologinen lokero|ekologisia lokeroita]]. Uusien ominaisuuksiensa vuoksi panssarihait levittäytyivät leuattomia panssarikaloja laajemmille alueilla ja olivat näitä huomattavasti monimuotoisempia. Myös kalojen koko alkoi kasvaa. Esimerkkiksi ''Dunkelosteus'' -lajin edustajalla saattoi olla pituutta jo kuutisen metriä.
[[Kuva:800px-Megalodon tooth.jpg|thumb|200px|[[Megalodon]]in hammas verrattuna kolikkoon, jonka halkaisija on noin 24 [[millimetri|mm]].]]
Jo ennen panssarihaita oli mereen ilmaantunut muitakin leuallisia kaloja. Piikkihait edustivat toista leuallisten kalojen kehityshaaraa, mutteivät koskaan saavuttaneet samanlaista valta-asemaa meressä kuin panssarihait. Piikkikalat muistuttivat suuresti nykyisiä [[hait|haikaloja]]. Kuitenkaan niiden yhteyttä nykykaloihin ei tunneta tarkasti.<ref name=Kala />
Kalojen monipuolistuessa eriytyi kolme kehityslinjaa, jotka olivat [[rustokalat]], [[varsieväkalat]] ja [[luukalat]]. Rustokalojen ryhmän tunnuspiirteisiin kuuluivat esimerkiksi [[rusto]]inen tukiranka, evät, kallo, hampaat, kierteissuoli ja [[uimarakko|uimarakon]] puuttuminen. Rustokaloihin kuuluvat hait ja [[rauskut]] erikoistuivat [[devonikausi|devonikaudella]] saalistajiksi. Nämä rustokalat menestyivät hyvin ja kasvoivat suuriksi; [[Megalodon]] saattoi olla jopa kuudentoista metrin pituinen lihansyöjä.
Luukalat taas aloittivat leviämisensä sisävesistöistä. Devonikauden aikana niihin kuuluvat lajit asuttivat kaajalti järviä ja jokia. Luukalat myös erkaantuivat kahteen eri kehityslinjaan, varsieväkaloihin ja varsinaisiin luukaloihin. Luukalojen anatomia sisälsi useita menestykseen tarvittavia tekijöitä. Niiden rakenteeseen kuuluivat mm. taipuisa [[suomu|suomupeite]], hyvin liikkuvat evät ja [[uimarakko]]. Näiden muista kaloista poikkeavien ominaisuuksiensa ansiosta luukalat saavuttivat vähitellen valta-aseman merissä ja sisävesistöissä. Nykyään luukaloja tunnetaan noin 25 000 lajia, mikä on enemmän kuin kaikkia muita selkärankaisia yhteensä.<ref name=Kala />
[[Kuva:Kala.PNG|250px|thumb|Yksinkertainen kuva kalan perusrakenteesta]]
== Lähteet ==
=== Yleiset lähteet ===
* {{Kirjaviite|Tekijä=mm. Markku Varjo |Nimeke= Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat |Vuosi= 2000 |Julkaisija= Weilin+Göös |Tunniste= ISBN 951-35-6505-X}}
=== Lähdeviitteet ===
<references />
| |||