Ero sivun ”Kala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p rv |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Työn alla|[[Käyttäjä:Green Bonsai|Green Bonsai]] 19. helmikuuta 2007 kello 10.58 (UTC)}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee vedessä eläviä selkärankaisia. Sanan muista merkityksistä, katso [[Kalat (täsmennyssivu)]].}}
[[Image:Whale shark Georgia aquarium.jpg|thumb|300px|[[Valashai]], maailman suurin nykyään elävä kala.]]
'''Kala''' on yleisnimitys vedessä eläville, [[kidukset|kiduksilla]] hengittäville, selkärankaisille eläimille. Kaloihin voidaan niputtaa kasa tieteellisiä ryhmiä, mutta "kalat" eivät itsessään ole tieteellisen luokittelun ryhmä.
== Kalojen monimuotoisuus ==
[[Carl von Linné]] luki myös [[valaat]] [[polyfyleettinen ryhmä|polyfyleettiseen ryhmään]] "kalat".<ref>[[Ernst Mayr]]: ''Evoluutio'', s. 108 (''What evolution is'', 2001, suom. 2003, WSOY, ISBN 951-0-27897-1)</ref>▼
[[Kuva:Perca.jpg|thumb|left|[[Ahven]] (''Perca fluviatilis'') on tyypillinen kala.]]
[[Image:Leafydragon.jpg|thumb|200px|Myös tämä [[raitalehvähevonen]] (''Phycodurus eques'') kuuluu kaloihin.]]
Kalalajien monimuotoisuus on erittäin suuri. Eri lajien ominaisuudet vaihtelevat suuresti esimerkiksi muodon, elintapojen, ravinnon ja myrkyllisyyden mukaan. Eri alueilla ja eri ravintoja käyttävät kalat ovat kaikki erikoistuneet erilaisiin asioihin. Osa kaloista, esimerkiksi [[hait]], on saalistukseen kehittyneitä lihansyöjiä, kun taas useat lajit käyttävät ravintonaan joko kasvisravintoa tai [[eläinplankton]]ia.
Kalojen joukosta löytyy useita todella erikoistuneita lajeja, jotka pystyvät erityisominaisuuksiensa ansiosta selviytymään vain tietyissä elinympäristöissä. Esimerkiksi jotkin hyvin syvällä meressä elävät kalat pystyvät elämään vain suuren paineen alaisina. Pinnalle ne räjähtäisivät kappaleiksi oman sisäisen paineensa takia.
== Rakenne ==
[[Kuva:
Kalat ovat ruumiinmuodoltaan sukkulamaisia ja niillä on viuhkamaisia [[evä|eviä]]. Muutamia pohjaelämään sopeutuneita kaloja lukuun ottamatta kalojen ruumis on sivusuunnassa litteämpi. Kalojen iho voi olla paljas tai suomupeitteinen. Suomuja on useita erilaisia luokasta riippuen. Lisäksi kaloilla on suomujen päällä elävä ihokerros, joka erittää limaa. Kaloilla on sekä parillisia että parittomia eviä. Parillisia ovat uintiin sopivat vatsaevät ja parittomia esimerkiksi selkäevät. Evien muoto vaihtelee ja esimerkiksi [[ankerias|ankeriaalla]] uintievät ovat sulautuneet pitkiksi nauhoiksi.
Rivi 113 ⟶ 122:
Suomen vesissä on tavattu 97 eri kalalajia, kun lasketaan mukaan sekä satunnaisvieraat että istutetut kalat. Tässä joitakin yleisimpiä: [[Ahven]], [[Ankerias]], [[Hauki]], [[Kampela]], [[Kilohaili]], [[Kolmipiikki]], [[Kuha]], [[Lahna]], [[Lohi]], [[Made]], [[Muikku]], [[Siika]], [[Silakka]], [[Salakka]] ja [[Särki]].
== Triviaa ==
▲* [[Carl von Linné]] luki myös [[valaat]]
== Lähteet ==
| |||