Ero sivun ”Wienin piiri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielenhuoltoa, Typos fixed: eri tyyppi → erityyppi, AWB
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
Uudet säännölliset kokoontumiset alkoivat Schlickin johdolla. Vuonna [[1926]] Schlick ja Hahn järjestivät [[Rudolf Carnap]]in Wienin yliopistosta mukaan ryhmään. Vuonna [[1928]] perustettiin ''Verein Ernst Mach'' (Ernst Mach -yhdistys), jonka johdossa toimi Schlick. Vuonna [[1929]] julkaistiin Wienin piirin manifesti ''Wissenschaftliche Weltauffassung. Der Wiener Kreis'' (Tieteellinen maailmankäsitys: Wienin piiri). Julistus oli omistettu Schlickille ja sen esipuheen olivat allekirjoittaneet Hahn, Neurath ja Carnap. Liitteessä oli luettelo Wienin piirin jäsenistä.
 
Wienin piiri hajautui kun [[kansallissosialismi|kansallissosialistit]] tulivat valtaan [[Saksa]]ssa. Wienin piiriin ajattelijoihin suhtauduttiin usein vihamielisesti muun muassa kansallissosialistien ja konservatiivisen filosofian edustajien taholta. [[Kurt Grelling]] kuoli [[Auschwitz]]in keskistysleirillä, ja useimmat muut piirin jäsenistä joutuivat pakenemaan [[natsismi|natseja]] ulkomaille. Monet piirin jäsenistä muuttivat [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]] ja opettivat siellä eri yliopistoissa. Schlick jäi [[Itävalta]]an, mutta vuonna [[1936]] hänet surmasi Wienin yliopistolla natsejakansallissosialisteja sympatisoinut opiskelija.
 
Schlickin, Wienin piirin epävirallisen johtajan, murha havainnollistaa hyvin Wienin piiriä kohtaan tunnettua vihamielisyyttä. Tämä murha kuitataan usein sanomalla, että murhaaja, [[Johann Nelböck]], oli mielisairas opiskelija, jonka motiivit olivat ainakin pääasiassa muita kuin filosofisia. Tosiasiassa Nelböck ei ollut niin sairas, etteikö häntä olisi pantu syytteeseen. Oikeudenkäynnissä ilmeni, että häntä oli yllyttänyt valheellisin syytöksin Schlickiä vastaan konservatiivinen filosofi [[Leo Gabriel]],{{Lähde}} josta myöhemmin tuli Wienin vanhoillisen filosofian keulakuva. Gabriel itse kieltäytyi todistamasta oikeudenkäynnissä ja pakeni piiloon erääseen luostariin. Vasta natsien valtaantulo, ei syytetyn mielentila, katkaisi oikeudenkäynnin kesken.<ref>Hintikka, Jaakko (2001): ”Looginen empirismi 58 vuotta myöhemmin”, teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Hintikka, Jaakko | Nimeke=Filosofian köyhyys ja rikkaus: Nykyfilosofian kartoitusta | Selite=Toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko | Julkaisija=Helsinki: Art House | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-884-302-3}}</ref>
 
== Filosofia ==