Ero sivun ”Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto” versioiden välillä

muutama ref ---> ref name
p
(muutama ref ---> ref name)
==Historia==
===Perustaminen===
Suomalaisen työläisnuorison erillinen toiminta alkoi 1900-luvulle siirryttäessä, kun työväenyhdistysten yhteyteen alettiin perustaa nuoriso-osastoja. ''Helsingin nuorisoseura'' sai alkunsa jo 1898.<ref name="näyttely">U.J. (1996) Työväen keskusmuseossa uusi päänäyttely 3.5.-1.9.1996. Nuori tahto - nuorisotoimintaa ennen ja nyt. ''Työväen keskusmuseon uutisia 2/1996''. [http://212.246.191.91/vanhat/nuori.html linkki]</ref> Itsenäinen järjestäytyminen sosialistiselta pohjalta toteutui vuosina 1905-1906, jolloin toiminnan laajentamista ajoi varsinkin [[Yrjö Sirola]]. Hänen aloitteestaan perustettiin tammikuussa 1905 ''Tampereen (työväenyhdistyksen) sosialistinen nuorisoliitto'', jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Sirola valittiin. Tampereen esimerkkiä seurattiin pian muissa kaupungeissa. ''Turun työväenyhdistyksen nuorisoliitto'' perustettiin helmikuussa, ''Vaasan työväenyhdistyksen nuorten liitto'' toukokuussa ja ''Hämeenlinnan työväenyhdistyksen nuorisoliitto'' syyskuussa. Loppuvuodesta 1906 nuoriso oli järjestäytynyt jo noin 20 paikkakunnalla. Tuolloin perustetut järjestöt kuuluivat pääsääntöisesti SDP:n puolueyhdistyksiin, mutta esimerkiksi (vanhempi) Helsingin nuorisoseura halusi pitää näihin etäisyyttä.<ref>Antti Hyvönen: Suomen vanhan työväenpuolueen historia (Kansankulttuuri 1963) (2. painos), sivut 138-139.</ref>
 
Maanlaajuinen Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto perustettiin 9.-10. joulukuuta 1906 [[Tampereen työväentalo]]lla pidetyssä kokouksessa, jonne sosialidemokraattiset nuoret olivat kokoontuneet tamperelaisten aloitteesta. Paikalla oli edustajia neljästätoista SDP:n yhdistyksiin kuuluvasta nuoriso-osastosta sekä Helsingin nuorisoseurasta ja ''Ylioppilaiden sosialidemokraattisesta yhdistyksestä''. SSN:n keskeisiksi vaatimuksiksi nostettiin (SDP:n kouluohjelmaa seuraten) mm. yleinen koulupakko, maksuton opetus ja kansakoulun asema ylemmän koulutuksen perustana. Erityisesti korostettiin opetuksen erottamista kirkon vaikutuspiiristä. Tuore nuorisoliitto kehotti osastojaan myös osallistumaan aktiivisesti lähestyneisiin [[Eduskuntavaalit 1907|eduskuntavaaleihin]] SDP:n menestyksen turvaamiseksi.<ref>Antti Hyvönen: Suomen vanhan työväenpuolueen historia (Kansankulttuuri 1963) (2. painos), sivut 139-140.</ref> Helsingin nuorisoseura liittyi liittoon helmikuussa 1907.<ref>U.J. (1996)name="näyttely" Työväen keskusmuseossa uusi päänäyttely 3.5.-1.9.1996. Nuori tahto - nuorisotoimintaa ennen ja nyt. ''Työväen keskusmuseon uutisia 2/1996''. [http://212.246.191.91/vanhat/nuori.html linkki]</ref>
 
===1908-1914===
Toisessa edustajakokouksessaan kesäkuussa 1908 SSN tarkensi suhdettaan SDP:hen. Liitto päätti, ettei se järjestönä kuulu puolueeseen, vaikka käytännössä kaikki sen (täysikäiset) aktiivit olivatkin puolueen jäseniä. SDP tuki kuitenkin nuorisoliittoa taloudellisesti ja nuoret saivat opastusta varttuneemmilta sosialisteilta. Edustajakokouksen hyväksymät säännöt julistivat SSN:n päämääräksi "koota piiriinsä kansainvälisen sosialidemokraattisen ohjelman perusteella toimivat Suomen nuorisojärjestöt, suuremman yhtenäisyyden ja tarmon aikaansaamiseksi sosialistisen nuorison toiminnalle."<ref name="ah140">Antti Hyvönen: Suomen vanhan työväenpuolueen historia (Kansankulttuuri 1963) (2. painos), sivu 140.</ref>
 
SSN oli perustamisestaan asti lähellä SDP:n vasemmistosiipeä (siltasaarelaiset) ja luokkataistelu korostui liiton politiikassa ja päätöksissä puoluetta voimakkaampana. Vuosien 1908 ja 1910 edustajakokoukset vahvistivat ja korostivat linjan merkitystä. SSN jäsenmäärä oli vuodenvaihteessa 1914 7 219 ja siihen kuului 216 toimivaa osastoa.<ref>Antti Hyvönen:name="ah140" Suomen vanhan työväenpuolueen historia (Kansankulttuuri 1963) (2. painos), sivu 140.</ref>
 
===Sisällissodan jälkeen===
55 797

muokkausta