Versio 9. helmikuuta 2007 kello 00.23 muokkaa Hartikainen (keskustelu \| muokkaukset) 5 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 9. helmikuuta 2007 kello 00.24 muokkaa kumoa Hartikainen (keskustelu \| muokkaukset) 5 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 4: '''Kaukotaittoisuudessa''' (''Hyperopia'') leikkauspiste on verkkokalvon takana, koska silmän rakenteellinen pituus on silmän taittovoimaan nähden liian lyhyt. Silmässä on liian vähän valontaittovoimaa. Lievä korjaamaton kaukotaitteisuus ei aiheuta juurikaan oireita, sillä silmä pystyy lisäämään puuttuvan taittovoiman mykiön avulla ja muodostamaan terävän kuvan. Mutta suurempimääräinen kaukotaitteisuus tai pitkäaikainen lähityö pienimääräisessäkin kaukotaitteisuudessa aiheuttaa silmien väsymistä. '''Likitaittoisuudessa''' (''Myopia'') leikkauspiste on verkkokalvon edessä, koska silmän rakenteellinen pituus on silmän taittovoimaan nähden liian pitkä. Silmässä on liikaa taittovoimaa. Likitaittoisuudessa on vaikea nähdä kauas, sillä silmä ei pysty vähentämään liiallista taittovoimaansa ~~milään~~millään tavalla. Lähinäkö on korjaamattomassa likitaitteisuudessa hyvä. Pisin etäisyys, mihin korjaamaton likitaitteinen henkilö pystyy näkemään terävästi on riippuvainen likitaitteisuuden määrästä. Etäisyys on laskettavissa lasin voimakkuudesta suoraan seuraavasti: Pisin etäisyys (metreissä ilmaistuna) = linssin voimakkuuden käänteisarvo. Esim: Tarvittava lasivoimakkuus = sf -2,00; pisin etäisyys tarkkaan näkemiseen = 1/2 = 0,50m = 50 cm. Vastaavasti suuresti likitaitteinen henkilö sf -10,00: pisin etäisyys nähdä tarkasti ilman laseja: 1/10= 0,10m = 10 cm. *'''Hajataittoisuudessa''' (''Astigmatismi'') silmä ei ole pistemäisesti kuvaava, koska silmässä on tällöin kaksi erilaista taittovoimaa kohtisuorassa toisiaan vastaan. Hajataitteisuus korjataan ns. sylinterilinssillä (merkitään silmälasireseptiin CYL). Hajataitteisuus voi olla yhdistyneenä sekä liki- että kaukotaitteisuuteen.

Ero sivun ”Taittovika” versioiden välillä