Ero sivun ”Kognitiivinen psykologia” versioiden välillä

'''Kognitiivinen psykologia''' tutkii ihmisen tietoa käsitteleviä prosesseja, esimerkiksi [[muisti]]n, [[oppiminen|oppimisen]], [[ajattelu]]n, [[havaitseminen|havaitsemisen]], [[tarkkaavaisuus|tarkkaavaisuuden]], [[luovuus|luovuuden]] ja [[ongelmanratkaisu]]n toimintaa. KokeellinenSe tutkimusperustuu soveltuu hyvin kognitiiviseen psykologiaan,[[kognitivismi]]lle ja tutkimusotesyntyi onkin1900-luvun ihmistäjälkipuolella ulkopuoleltasyrjäyttäen tarkkaileva[[behavioraalinen eikäpsykologia|behavioraalisen fenomenologisia metodeja kuten [[introspektiopsykologian]]ta käytetä.dominoivana psykologian koulukuntana.

Kognitiivinen psykologia rakentuu kokeelliselle ja tieteelliselle tutkimukselle eikä se [[kognitivismi]]n nimissä ota esimerkiksi [[introspektio]]ta ainoana tai luotettavimpana tiedonlähteenä. Kognitiivinen psykologia kehittyi omaksi tieteenalakseen 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa ja termi yleistyi käyttöön [[Ulrich Neisser]]in vuonna 1967 kirjoittaman kirjan ''Cognitive psychology'' ansiosta.

[[Kognitiivinen neuropsykologia|Kognitiivisessa neuropsykologiassa]] tutkitaan yleensä aivovammautuneita potilaita, joilla aivotoiminta poikkeaa normaalista ja näitä poikkeamien aiheuttamia muutoksia käyttäytymisessä tai persoonassa voidaan havaita. Näillä tuloksilla voidaan esimerkiksi tukea tai kumota kognitiivisessa psykologiassa esitettyjä väitteitä. [[Kognitiivinen neurotiede]], joka kuuluu enemmän kognitiotieteen alle, taas tutkii aivoja fysiologisesti ja pyrkii neuropsykologiaa alemmalla tasolla löytämään aivoista ymmärrettäviä ilmiöitä.