Ero sivun ”Darwininsirkut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
muutettu peipot > sirkuiksi, lisää tietoa, lähde lisätty, lähteessä myös nämä nykyisin sirkkuina eikä se käytä vanhaa peippo-nimitystä
Rivi 1:
{{Taksonomian_alku_eläimet | nimi = DarwininpeipotDarwininsirkut}}
{{Taksonomian_kuva | kuva = [[Kuva:Darwin's finches.jpeg|250px|]] | kuvateksti = DarwininpeippojaDarwininsirkkuja}}
{{Taksonomian_luokitus}}
{{Taksonomian_kunta | taksoni = [[Eläinkunta]] ''Animalia''}}
Rivi 17:
{{Taksonomian_loppu}}
 
'''DarwininpeipotDarwininsirkut''' (tunnetaan myös darwininpeippoina) on neljäntoista läheistä sukua olevan eri lajin varpuslinturyhmä, jonka edustajia tavataan vain [[Galápagossaaret|Galápagossaarilla]] ja Galápagossaarilta 960 kilometriä kaakkoon olevalla [[Kookossaari|Kookossaarella]]. Galápagossaarilta voi tavata 13 lajia ja Kookossaarelta yhden endeemisen[[Kotoperäisyys|kotoperäisen]] lajin. DarwininpeippojenDarwininsirkkujen alkuperäiskanta on tuntematon, mutta niiden oletetaan saaneen alkunsa yhdestä ainoasta saarelle eksyneestä lajista, mahdollisesti kantamuoto oli [[saintluciansirkkunen]] [[Saint Lucia]]n saarelta [[Karibia]]lta. Kukin laji on hiljalleen ajan kuluessa ottanut haltuun oman ekologisen lokeronsa. Leviäminen oli helppoa vähäisen ravinnosta kilpailun vuoksi. DarwininpeipotDarwininsirkut muodostavat parhaan lintumaailmassa tavattavan esimerkin sopeutumisen suuntautumisesta eri ekologisiin lokeroihin.
 
DarwininpeipotDarwininsirkut ovat myös merkittäviä [[Charles Darwin]]in alkuun paneman [[evoluutioteoria]]n kannalta. Charles Darwin vieraili Galápagossaarilla ja huomasi miten eri lajit ovat sopeutuneet omiin ekolokeroihinsa. Darwin kirjoitti 1835: "''Merkillisin seikka on eri Geospiza-lajeilla tavattava täydellinen, asteittainen sarja nokankokoja: suurimmillaan nokka on kuin [[nokkavarpunen|nokkavarpusella]], pienimmillään kuin tavallisella [[peippo|peipolla]].''" Darwin sai myöhemmin julkaistua evoluutioteoriaansa tukemaan merkittävää aineistoa tutkimalla darwininpeippojadarwininsirkkuja.
 
DarwininpeipotDarwininsirkut ovat läheistä sukua toisillaan ja ne ovat lähtöisin yhdestä esivanhemmasta. Ne eivät kuitenkaan olisi erilaistuneet lajeiksi, elleivät ne olisi olleet maantieteellisesti erossa toisistaan. Lajit erikoistuivat ja ovat muuttuneet geneettisesti niin paljon eri saarilla, etteivät nekaikki niistä enää pysty risteytymään keskenään. Tosin osa lajeista risteytyy keskenään. Galápagossaarilla [[luonnonvalinta]] on suosinut erilaistumista ja [[adaptiivinen radiaatio|adaptiivista radiaatiota]].
 
Asumattomalla [[Daphne Major]]in saarella asuvia sirkkuja tutkittiin tarkkaan lyhyen tutkimusjakson ajan vuosina 1973–2001. Näinkin lyhyessä saarella asuneiden sirkkujen nokkien havaittiin muuttaneen muotoa ja itse lintujen koon aluksi suurentuneen ja sen jälkeen pienentyneen. Tutkijat arvelevat vaihtelujen syntyneen ilmasto-olosuhteiden muutoksesta tällä ajanjaksolla. Tutkimusjakson aikana alueella vallitsi pitkä kuiva jakso ennen [[El Niño]] -ilmiön synnyttämää pitkää sadekautta. Kuivan kauden aikana suurikokoiset yksilöt menestyivät pienempikokoisia paremmin. Saaren kaktussirkut myös alkoivat muuttua maasirkkujen näköisiksi. Kaktussirkkukoiraat alkoivat parittelemaan maasirkkunaaraiden kanssa, koska oman lajin naaraita oli vähän ravintopulan vuoksi. Maasirkut pärjäsivät kaktussirkkuja paremmin, koska ne osasivat hyödyntää alueelta löytyvää ravintoa monipuolisemmin.
 
==Lajit==
DarwininpeipotDarwininsirkut ovat ulkonäöltään melko tavallisia, n. 10-20 cm kokoisia. Merkittävin ero lajeissa on niiden nokan muodossa.
 
[[Maasirkut|Maasirkkujen]] suvun (''Geospiza'') kuusi lajia ruokailevat maassa ja erilaisten nokkiensa avulla ne pystyvät käsittelemään tehokkaasti erilaista siemenravintoa. Isommilla saarilla, joissa on joukko toisistaan poikkeavia elinympäristöjä, lajit pystyvät asustamaan yhdessä. Poikkeuksen tekevät suvun lajit [[kaktussirkku]] (''Geospiza scandens'') ja [[isokaktussirkku]] (''Geospiza conirostris''), jotka pysyttelevät saarilla, joilla kasvaa [[majavanhäntäkaktus]]ta (''Opuntia basilaris''). Eri saarilla esiintyy vain toista niistä. Pienet eroavaisuudet nokassa eivät ole riittäviä estämään kilpailua, joten toinen laji karkottaa aina toisen.
 
[[Puusirkut|Puusirkkujen]] sukuun (''Camarhynchus'' spp.) kuuluu kuusi lajia. Niiden nokkien koossa on havaittavissa merkittäviä eroja, aivan kuten niiden syömässä ravinnossakin. Alasukuun ''Camarhynchus'' kuuluu kolme lajia, jotka syövät kookkaita hyönteisiä ja pehmeitä siemeniä.
 
Puusirkkujen alasuvun ainut edustaja [[kasvissirkku]] (''Platyspiza crassirostris'') käyttää ravintonaan silmuja, lehtiä ja meheviä hedelmiä.
 
Alasukuun ''Cactospiza'' kuuluu kaksi hyönteisiä syövää lajia. [[Tikkasirkku]] (''Camarhynchus pallidus'') ja [[mangrovesirkku]] (''Camarhynchus heliobates'') käyttävät säännöllisesti pieniä tikkuja apuna kaivaessaan esiin hyönteisiä koloista, joita ei ilman apuvälineitä voitaisi tavoittaa.
 
[[Kerttusirkku]] (''Certhidea olivacea'') ja [[kookossaarensirkku]] (''Pinaroloxias inornata'') ovat samankaltaisia nokastaan. Niillä molemmilla on ohut nokka ja niiden ravintoa ovat hyönteiset, tosin kookossaarenpeippokookossaarensirkku pystyy imemään myös mettä. Kerttusirkku on esimerkki [[konvergenssi|konvergenttisesta evoluutiosta]]. Se on ulkonäöltään ja ravinnonhankintatavoiltaan täysin [[kertut|kerttujen]] kaltainen. Sen todellinen sukulaisuus darwininpeippoihindarwininsirkkuihin voidaan todeta vain sisärakenteen ja pesimistapojen perusteella.
 
===Luettelo lajeista===
Rivi 60 ⟶ 62:
*[http://www.galapagosonline.com/Galapagos_Natural_History/Birds_and_Animals/Birds/Darwins_Finches.html Darwin's Finches] {{en}}
* Eläinten maailma, osa 1: Darwininpeipot, s. 125-126, ISBN 951-1-01065-4
*[http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/4402331.shtml Aamulehti: Evoluutio | Saarten salaisuus]
 
==Aiheesta muualla==