Ero sivun ”Selkokieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
löysinpä tämänkin linkin |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Selkokieli''' on yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, joka on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia tavallisen yleiskielellisen tekstin ymmärtämisessä. Käyttäjiä ovat mm. [[dysfasia|dysfaatikot]], kuurosokeat ja kehitysvammaiset ihmiset. Selkokielessä käytetään lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita sekä kapeaa palstakokoa. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa esimerkiksi [[pistekirjoitus|pistekirjoitukseen]] tai kuurojen [[viittomakieli|viittomakieleen]].
Suomen ensimmäisen selkokielisen lehden Leijan ensimmäinen numero ilmestyi 1983.
Historian kuluessa on etenkin kaupankäynnin yhteydessä käytetty eräänlaisia selkokieliä. Pidgin tulee englannin kielen sanasta business ja esimerkiksi [[Haiti]]n kreolien ranska on eräänlaista selkokieltä. Nykyään on myös suomenkielistä kirjallisuutta käännetty selkokielelle, esimerkiksi [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] Seitsemän veljestä ja [[Väinö Linna]]n Tuntematon sotilas. ▼
▲Historian kuluessa on etenkin kaupankäynnin yhteydessä käytetty eräänlaisia selkokieliä. Pidgin tulee englannin kielen sanasta business ja esimerkiksi [[Haiti]]n kreolien ranska on eräänlaista selkokieltä.
Tunnettuja selkokirjailijoita ovat Pertti Rajala, Ari Sainio, Johanna Kartio ja Marja Simola. Myös yleiskielistä kirjallisuutta muokattu on selkokielelle, esimerkiksi [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] Seitsemän veljestä ja [[Väinö Linna]]n Tuntematon sotilas. Viime aikojen suosituin selkomukautus on [[Sisko Istanmäen]] romaani Liian paksu perhoseksi.
== Katso myös ==
| |||