Ero sivun ”Moritz Schlick” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Schlickin tutkimusaiheita olivat [[kausaliteetti|syysuhde]] ja [[todennäköisyys]], [[estetiikka]], [[logiikka]] ja [[etiikka]]. Etiikan alalla hän pohti [[onnellisuus|onnellisuutta]] [[hyvä elämä|hyvän elämän]] päämääränä. Fysiikan alalla hän perehtyi [[Albert Einstein|Einstein]]in [[erityinen suhteellisuusteoria|erityiseen suhteellisuusteoriaan]] ja [[moderni fysiikka|modernin fysiikan]] [[aika]]- ja [[avaruus]]käsityksiin. Hänen merkittävin antinsa oli kuitenkin hänen [[tieteenfilosofia]]ssaan, jolla tuli myöhemmin olemaan vaikutusta etenkin [[Pohjoismaat|Pohjoismaiss]]a, [[Iso-Britannia]]ssa ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]].
[[1920-luku|1920-luvulla]] Moritz Schlickin ympärille rakentui hänen oppilaistaan keskustelukerho, jota yhdisti kiinnostus nykyaikaiseen logiikkaan. Tätä alettiin nimittää Wienin piiriksi. Sen keskeisimpiä jäseniä olivat Schlick itse, [[Rudolf Carnap]], [[Otto Neurath]], [[Kurt Gödel]], [[Herbert Feigl]] ja vastaväittäjänä [[Karl Popper]]. Toiminnassa oli mukana kymmeniä muitakin filosofeja. Suomeen Wienin piirin ajatuksia toi [[Eino Kaila]], vaikkei hän hyväksynytkään sen kaikkia linjauksia.
Schlick oli [[looginen empirismi|loogisen empirismin]] perustaja. Tämä aate liittyi [[positivismi|positivistiseen]] perinteeseen, jonka oli perustanut [[Auguste Comte]]. Looginen positivismi asetti työlleen useita lähtökohtia. Filosofian tuli olla tieteen kielen arvostelua. [[Todellisuuskäsitys|Maailmankäsityksen]] tuli olla [[tieteellinen todellisuuskäsitys|tieteellinen]], painottaen [[järki|järkeä]] ja tiedettä, vastustaen [[metafysiikka|metafyysisiä]] hahmotteluja. Tieteellisen tiedon on perustuttava kokemukseen. Tiedon on oltava verifioitavissa, eli todistettavissa oikeaksi tai vääräksi, muuten se on tieteellisessä mielessä sisällöltään merkityksetöntä. Tavoitteena oli, että yksi yhtenäinen tiede käsittäisi kaikki [[erityistiede|erityistieteet]].
| |||