Ero sivun ”Moritz Schlick” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
Varakkaaseen perheeseen syntynyt Schlick oli koulutukseltaan [[fyysikko]], mutta hänet tunnetaan aktiivisena osallistujana ja keskustelijana filosofian alalla. Hän sai [[Wienin yliopisto]]n fysiikan [[professori|professuuri]]n [[1922]].
Schlick tunsi [[Wittgenstein]]in ja he kävivätkin keskusteluja filosofiasta. Schlick tutki tahollaan Wittgensteinin ''[[Tractatus]]ta'' ja se liittyi merkittävällä tavalla hänen perustamansa [[Wienin piiri]]n toimintaan. Oli osaltaan Schlickin vaikutusta, että Wittgenstein jatkoi filosofisia tutkimuksiaan.▼
Schlickin tutkimusaiheita olivat [[kausaliteetti|syysuhde]] ja [[todennäköisyys]], [[estetiikka]], [[logiikka]] ja [[etiikka]]. Etiikan alalla hän pohti [[onnellisuus|onnellisuutta]] [[hyvä elämä|hyvän elämän]] päämääränä. Fysiikan alalla hän perehtyi [[Albert Einstein|Einstein]]in [[erityinen suhteellisuusteoria|erityiseen suhteellisuusteoriaan]] ja [[moderni fysiikka|modernin fysiikan]] [[aika]]- ja [[avaruus]]käsityksiin. Hänen merkittävin antinsa oli kuitenkin hänen [[tieteenfilosofia]]ssaan, jolla tuli myöhemmin olemaan vaikutusta etenkin [[Pohjoismaat|Pohjoismaiss]]a, [[Iso-Britannia]]ssa ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]].
Schlick oli aluksi loogisen positivismina tunnetun [[looginen empirismi|loogisen empirismin]] perustaja. Tämä aate liittyi [[positivismi|positivistiseen]] perinteeseen, jonka oli perustanut [[Auguste Comte]]. Looginen positivismi asetti työlleen useita lähtökohtia. Filosofian tuli olla tieteen kielen arvostelua. [[Todellisuuskäsitys|Maailmankäsityksen]] tuli olla [[tieteellinen todellisuuskäsitys|tieteellinen]], painottaen [[järki|järkeä]] ja tiedettä, vastustaen [[metafysiikka|metafyysisiä]] hahmotteluja. Tieteellisen tiedon on perustuttava kokemukseen. Tiedon on oltava verifioitavissa, eli todistettavissa oikeaksi tai vääräksi, muuten se on tieteellisessä mielessä sisällöltään merkityksetöntä. Tavoitteena oli, että yksi yhtenäinen tiede käsittäisi kaikki [[erityistiede|erityistieteet]]. ▼
[[1920-luku|1920-luvulla]] Moritz Schlickin ympärille rakentui hänen oppilaistaan keskustelukerho, jota yhdisti kiinnostus nykyaikaiseen logiikkaan. Tätä alettiin nimittää Wienin piiriksi. Sen keskeisimpiä jäseniä olivat Schlick itse, [[Rudolf Carnap]], [[Otto Neurath]], [[Kurt Gödel]], [[Herbert Feigl]] ja vastaväittäjänä[[Karl Popper]]. Toiminnassa oli mukana kymmeniä muitakin filosofeja. Suomeen Wienin piirin ajatuksia toi [[Eino Kaila]], vaikkei hän hyväksynytkään sen kaikkia linjauksia.
▲Schlick oli
▲Schlick tunsi [[Wittgenstein]]in ja he kävivätkin keskusteluja filosofiasta. Schlick tutki tahollaan Wittgensteinin ''[[Tractatus]]ta'' ja se liittyi merkittävällä tavalla hänen perustamansa [[Wienin piiri]]n toimintaan. Oli osaltaan Schlickin vaikutusta, että Wittgenstein jatkoi filosofisia tutkimuksiaan.
Schlick kuoli kun hänen entinen oppilaansa [[Johann Nelböck]] ampui häntä rintaan Wienin yliopiston portailla.
| |||