Ero sivun ”Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täydennystä |
Kaisaniemen ja Kumpulan puutarhan osuudet erotettu toisistaan, Kumpulan tekstiä laajennettu |
||
Rivi 1:
[[Image:HelsinkiGateUniversityGardens.jpg|thumb|250px|
'''Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha''' on [[Helsingin yliopisto]]n [[Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luonnontieteellisen keskusmuseon]] alainen laitos, jonka tehtävänä on ylläpitää tieteellistä elävien
Kaisaniemen puutarha on avoinna yleisölle. Nykyään sen [[Kasvihuone|kasvihuoneissa]] kasvaa yli 800 [[Laji|kasvilajia]] ja ulkopuutarhassa 2800 eri alkuperää olevaa kasvia.
Kumpulan puutarhan rakentaminen käynnistyi vuonna [[1987]] ja se avataan yleisölle vuonna [[2009]].
==Kaisaniemen puutarhan historiaa==
===Kaupunkilaisten yhteinen kävelyalue===
Vuonna [[1763]] Maaherra [[Hans Henrik Böje]] vuokrasi kaupungilta tontin Hämeen maantien (nyk. Siltasaarenkatu) varrelta ja perusti sille puutarhan. [[1773]] se siirtyi puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. Helsingin saatua pääkaupungin aseman [[1812]] puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi. Myöhemmin [[1827]] alettiin sitä [[Carl Ludvig Engel]]in luonnostelmien mukaan muuttaa yleiseksi kävelypaikaksi. Engelin suunnitelmassa puisto jakaantui kahteen osaan: symmetriseen, puurivien halkomaan puistoon sekä kiemurtelevien polkujen muodostamaan maisemapuutarhaan. Vuonna [[1829]] kävelypaikkaa supistettiin kun sen viereen muutti Turusta yliopiston kasvitieteellinen puutarha.
Rivi 16 ⟶ 20:
Jatkosodassa puutarhaan osui kolme pommia ja kasvihuoneet rikkoutuivat. Seurauksena yhtä sypressiä ja jättilumpeen siemeniä lukuun ottamatta kaikki kasvihuoneiden yli 1500 [[taksoni|kasvitaksonia]] kuolivat [[pakkanen|pakkaseen]]. Lumpeen siemenet säilyivät hengissä lummealtaan pohjalla ja nykyinen jättilumme on niiden jälkeläinen.
Kasvihuoneet restauroitiin ja ajanmukaistettiin 1950-luvulla. Uusi peruskorjaus tehtiin vuosina [[1996]]-[[1998]]. Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet pysyvät jatkossakin näyttely- ja tutkimuskäytössä.
Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa alkoi 1900-luvulla rajoittaa tilanahtaus. Kun 1970-luvulla päätettiin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampukselle, varattiin samalla [[Kumpula]]n kampuksen yhteydestä maata uutta kasvitieteellistä puutarhaa varten. Kumpulan kartanon entiseen puistoon rakennettava puutarha avataan yleisölle vuonna [[2010]]. Myös Kaisaniemen puutarha ja kasvihuoneet pysyvät jatkossa näyttely- ja tutkimuskäytössä.▼
==Kumpulan puutarha==
▲Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa alkoi 1900-luvulla rajoittaa tilanahtaus. Kun 1970-luvulla päätettiin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampukselle, varattiin samalla [[Kumpula]]n kampuksen yhteydestä maata uutta kasvitieteellistä puutarhaa varten.
Kumpulan puutarhan alue rajattiin vuonna [[1987]]. Uusi puutarha rakennetaan Kumpulan kartanon entiseen puistoon ja avataan yleisölle vuonna [[2009]]. Jo nyt se on tutkijoiden ja opettajien käytössä. Puutarha on jaettu [[hyötykasvi]]osastoon ja [[Kasvimaantiede|kasvimaantieteelliseen]] osastoon, jossa kasvit on järjestetty niiden alkuperän mukaan. Kasveja kerätään sellaisilta alueilta, joiden [[ilmasto]] on Etelä-Suomen ilmaston kaltainen: [[Eurooppa|Euroopasta]], [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]], ja [[Kaukoitä|Kaukoidästä]].
▲Vain tutkijoille avoimen [[Helsingin Kasvimuseo]]n päärakennus sijaitsee puutarhan alueella.
==Katso myös==
*[[Talvipuutarha (Helsinki)|Kaupunginpuutarha eli Talvipuutarha]], Helsingin toinen yleisölle avoin puutarha
==Lähteet==
*{{Verkkoviite|Tekijä=Timo Koponen|Nimeke=Uusi kasvitieteellinen puutarha perusteilla; mistä puutarha- ja koristekasvimme tulevat?|Ajankohta=28.9.2006|Osoite=http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/tietoa/puutarhakasvit.htm|Julkaisija=Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luettu=29.1.2007}}
==Aiheesta muualla==
| |||