Ero sivun ”Nemesis (mytologia)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
p kielenhuoltoa, Typos fixed: alunp → alun p, AWB
Rivi 10:
Rhamnuksen jumalattarena Nemesistä kunnioitettiin ja lepyteltiin muinaisessa pyhäkössä syrjäisellä [[Rhamnus|Rhamnuksen]] alueella Koillis-[[Attika]]ssa. Siellä häntä pidettiin [[Okeanos|Okeanoksen]], maailman läpi virtaavan alkujoen tyttärenä. [[Pausanias (maantieteilijä)|Pausanias]] huomasi siellä häntä symboloivan patsaan. Sillä oli hirvensarvet, ja pienet [[Nike]]t muassaan. Patsaan oli tehnyt [[Feidias]] [[Marathonin taistelu]]n ([[490 eaa.]]) jälkeen veistäen sen [[Paros|Paroksen]] marmorista, jonka itsevarmat persialaiset olivat tuoneet mukanaan ajatellen tehdä siitä muistomerkin odotetun voiton kunniaksi.
 
Sana ''Nemesis'' on alunperinalun perin tarkoittanut onnentuojaa – tosin ei hyvän eikä pahan – yksinkertaisesti kullekin ansionsa mukaan. Sittemmin ''nemesis'' edusti katkeruutta, jonka aiheutti mikä tahansa häiriö tähän ansioiden ja onnen väliseen tasapainoon; oikeudentajua, joka ei voinut sallia tällaisen tapahtua rankaisutta. Nimi yhdistettiin yleensäkin katkeruuden tunteeseen.<ref>Otto Gruppe: "Griechische Mythologie und Religion-Geschichte", 1906</ref> Neljännestä vuosisadasta alkaen Nemesis, tasapainottaen onnea sattumanvaraisesti jakavaa [[Fortuna]]a, voitiin liittää [[Tykhe]]en.
 
Kreikkalaisessa [[tragedia]]ssa Nemesis esiintyy pääasiassa rikosten kostajana ja hybriksen rankaisijana ollen siten sukua [[Ate]]lle ja [[Erinykset|Erinyksille]]. Yleensä Nemesis kuvataan Okeanoksen tai Zeuksen tyttärenä, mutta [[Hesiodos|Hesiodoksen]] mukaan hän oli [[Erebos|Ereboksen]] ja Nyksin lapsi. Nemesistä on kuvailtu myös pelkästään Nyksin tyttäreksi.