Ero sivun ”Ympyräkaivanto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
[[Kuva:Goseck-2.jpg|thumb|right|200px|Goseckin ympyrän kartta]]
 
Varsinainen ympyräkaivantoalue n. 4800–4600 eaa. ulottui [[Saksa]]sta [[Slovakia]]an, [[Tsekki]]in, [[Itävalta]]an ja [[Kroatia]]an. kaivantoje on löydetty ilmakuvista Euroopasta noin 200, mutta vain 20:ta on tutkittu kaivauksin.
 
Uskotaan ympyräkaivantojen rakentajien muuttaneen alueelle [[Unkari]]sta ja [[Serbia]]sta joskus 6000–5000 eaa. alkaen.
Rivi 17:
 
Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. [[Leipzig]]istä on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä [[Aythra]]sta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista [[Goseckin ympyrä]] [[Saxony-Anhalt]]issa Berliinin lähellä noin vuodelta 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja 3 ulostulotietä, jotka vievät lounaaseen, kaakkoon ja pohjoiseen.
Teiden asettelun väitetään liittyvän Auringon vuosikiertoon.
Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta.
Keskustassa oleva<!-- tarkista missä kumpu on--> kumpu liittyy monumenttiin.
 
Goseckin ympyrönympyrän tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri.,
 
maatalous saapui alueelle jo 500 vuotta ennen ympyrän rakantamista.
Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta. Siellä on kummun jäänteitä, ja merkkejä uhrimenoista, eläinten ja ihmisten luita.
 
Goseckin ympyrön tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri.
 
Saman tyyppisiä monumentteja rakennettiin uudestaan pronssikaudella noin 1500 eaa.