Ero sivun ”Suffragetti” versioiden välillä

 

Suffragettiliike henkilöidään usein [[Emmeline Pankhurst]]iin ja tämän perustamaan naisliittoon ''Womens Social and Political Union'', jonka kannattajat aloittivat [[1905]] suoran toiminnan petyttyään maltillisen naisliikkeen vähäisiin saavutuksiin. Suffragetit järjestivät näyttäviä protesteja ja mielenosoituksia, kahlitsivat itseään julkisille paikoille, ja harjoittivat jopa suoraa sabotaasia kuten postilaatikoiden polttamista tai ikkunoiden rikkomista.

Lukuisia suffragetteja vangittiin, ja liikkeen johtohahmo Emmeline Pankhurst istui vankilassa kahdeksaan otteeseen ennen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]]. Vangitut suffragetit turvautuivat nälkälakkoihin, ja heidät alistettiin pakkosyöttöön. Tämä kuitenkin herätti pahennusta, ja [[1913]] säädettiin niin kutsuttu ''Cat and Mouse Act'' ("Kissa ja hiiri -laki"), jonka nojalla nälkälakon vuoksi sairastuneet vangit voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä ja parannuttuaan palauttaa vankilaan kärsimään rangaistuksensa loppuun. Nälkälakot ja pakkosyötöt johtivat silti muutamiin kuolonuhreihin. Suffragettiliikkeen kuuluisin marttyyri oli kuitenkin Emily Davison, joka kesäkuun [[1913]] Epsonin Derbyssä käveli laukkaradalle kuningas [[Yrjö V]]:n kilpahevosen eteen ja tallautui kuoliaaksi.