'''Suhoi Su-15''' (NATO-koodinimi '''Flagon''') oli kaksimoottorinen torjuntahävittäjätorjunta[[hävittäjälentokone]], joka kehitettiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] [[1960-luku|1960-luvulla]] [[Suhoi Su-11]]:n seuraajaksi.
Prototyyppi T-58 lensi ensi kertaa [[30. toukokuuta]] [[1962]]. Se perustui huomattavastimerkittävästi uudistettuun, levennettyyn Su-11:n runkoon, johon oli mahdutettusovitettu kaksi [[Tumanski]] R-11 -moottoria[[suihkumoottori]]a ja Su-9:stä lähtöisin oleva keulaeturunko, jota oli jatkettu Oriol-D-tutkan[[tutka]]n (NATO:n koodinimi Skip Spin) asentamiseksi. Skip SpinOriol-D-ttuka oli luultavasti tuolloin maailman paras tutka, kunnes britit pääsivät tutkimaan sitä 1966, koska se, päinvastoin kuin länsivastineensaNATO-vastineensa, pysyi havaitsemaan kohteita ylhäältä ja alhaalta eteenpäin suunnatun keilan lisäksi. Englannin asevoimat pääsivät tutkimaan tutkaa vuonna 1966 ja teknologia siirtyi länsimaiden tutkiin. <ref>[http://www.smh.com.au/articles/2004/01/23/1074732604022.html How the West stole the secret in the lake]</ref> Koneen käyttöönottoa viivästyttivät 1960-luvun alulle tyypilliset epäilyt miehitettyjen torjuntahävittäjien käyttökelpoisuudesta ilmatorjuntaohjuksiin nähdenverrattuina. Ensimmäinen Su-15F (NATO:-koodi Flagon-A) tuli Neuvostoliiton ilmapuolustusjoukkojen (V-PVO) käyttöön vuonna [[1967]].
Koneen pääasiallinen aseistus oli R-8 (myöhemmin R-98, NATO: AA-3 Abab). Varhaisissa koneissa oli kaksi ohjusta, mutta Flagon-D ja myöhemmät varustettiin neljällä. Kuten monia Neuvostoliiton ohjuksista, R-98:ta valmistettiin sekä infrapuna- että tutkahakeutuvana,. ja hävittäjissäHävittäjissä niitä käytettiin pareittain osumistodennäköisyyden parantamiseksi. Myöhempi Flagon-F kantoi usein kahta R-98:tta ja yhtä tai kahta R-60:tta (AA-8 Aphid). Keskimatkan R-23 (AA-7 Apex) oli myös käytettävissä R-98:n tilalla ja koneeseen voitiin asentaa UPK-23-250 GŠ-23L-tykkikotelot runkoripustimiin.
V-PVO:n pääasiallisena kalustona Su-15 osallistui moniinmuutamiin näyttäviin tapauksiin koskien ulkomaisia ilma-aluksia. [[20. huhtikuuta]] [[1978]] Su-15 hyökkäsiampui ohjuksen kohti Korean Airin lentoalentokonetta 902(lento vastaan902) Murmanskin[[Murmansk]]in yläpuolella. Vaikka siviilikone kesti ohjuksen osuman, se putosi ja kaksi matkustajaa sai surmansa. Vuonna 1981 Bakusta noussut Su-15 törmäsi luultavasti tahallisesti iranilaisen[[iran]]ilaisen [[Canadair CL-44]]:n kanssa. ja [[1. syyskuuta]] [[1983]] Su-15 ampui alas [[Korean Air Linesin lento 007|Korean Airin lennon 007]] Ohotskin meren yllä, jolloin 246 matkustajaa ja 23 miehistön jäsentä sai surmansa.
Neuvostoliiton ilmapuolustuksen oleellisena osana Su-15-koneita ei ikinä viety edes [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]] maihin. Osa koneista jäi Neuvostoliiton hajotessa Georgialle ja Ukrainalle, mutta näiden maiden koneet ovat tuskin lentokelpoisia. Venäjällä Su-15 jäi pois käytöstä vuonna 1993. Se korvattiin [[Su-27]]:n ja [[MiG-31]]:nhyväksihävittäjillä.
