Ero sivun ”Horn (suku)” versioiden välillä

123 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
p
tarkennuksia
p (tarkennuksia)
'''Horn-suvut''' olivat Suomen keskiajalta lähtien Suomen vaikutusvaltaisimpia [[aateli]]ssukuja.
Suomalainen Horn-suku jakaantuu kolmeen haaraan, joiden täydelliset Ruotsin ja Suomen [[ritarihuone]]eseen rekisteröidyt nimet ovat seuraavaat:
 
1. [[Horn af Åminne]], ns. Joensuun sukuhaara. Sammunut.
Suomalaisen Horn suvun kantaisänä pidetään 1381 - 1415 mainittua [[asemies]] Olof Matssonia, Varsinais-Suomesta. Hän oli yksi niistä [[rälssi]]miehistä, jotka 1386 sinetöivät erään laamanninvaalikirjeen. Hän kantoi sinettinsä vaakunakilvessä suvussa käytettyä sarvi-tunnusta jo 1381. Olof Matsson omisti maata [[Paimio]]n Sattialassa mutta asui Halikossa. Hänen asuinkartanonsa saattoi tuolloin olla Joensuu (Åminne).
 
Olof Matssonin vaimo saattoion ollaoletettavasti Katarina Gudmursdotter. Olofilla oli viisi tunnettua poikaa.
 
:1. ''Jöns Olofsson'' (1420 - 1436), asemies, joutui riitaan balttilaisen aatelismiehen Hans Dalhusenin kanssa. Tämä aloitti Jönsia vastaan yksityissodan ja poltti hänen kartanonsa Halikossa. Jöns Olofsson oli Söderköpingin herrainpäivillä lokakuussa 1436 ja hänet mainittiin Tukholman kaupungin privilegiokirjeessä "valtakunnan neuvosten ja miesten" joukossa 44. sijalla. Jöns Olofssonin vaimon nimeä ei tiedetä. 1440-luvulla hänet surmasi varsinaissuomalainen rälssimies [[Gödik Fincke]], joka säilytti henkensä sopimalla suvun kanssa korvauksista ja lahjoittamalla Turun tuomiokirkolle tilan Sauvosta.
 
:2. ''Mathias Olaus'' (1438 - 1448), pappi, nousi Uppsalan tuomiorovastiksi 1438 - 1448.
:4. ''Jakob Olofsson'' (1439 - 1448), asemies, omisti tiloja Halikossa, Perniössä ja Mynämäellä, mutta hänen ei tiedetä hoitaneen julkisia tehtäviä. Tämä sukuhaara sammui miehen puolelta 1540-luvulla. Jakob Olofssonin tyttäristä tunnetaan Birgitta-niminen nunna ja Cecilia, jonka aviomies Tuve Månssson käytti [[Natt och Dag]]-suvun vaakunaa.
 
:5. ''Henrik Olofsson'' (1407 - 1448), asemies. Hän sai 1407 kuningas Eerik Pommerilaiselta verovapauden tiloihinsa. Hän teki suvun kannalta merkittävän naimakaupan naidessaan Turun linnanpäällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn|Klas Lydekesson Djäknin]] tyttären Cecilian. Hornit saivat avioliiton kautta useita tiloja, muun muassa Kankaisten kartanon [[Masku]]sta, sekä vaikutsvaltaa.
 
== Klas Henrikssonin (Horn) jälkeläiset ==