Ero sivun ”Horn (suku)” versioiden välillä

3 418 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Ak: Uusi sivu: '''Horn-suvut''' olivat Suomen keskiajalta lähtien Suomen vaikutusvaltaisimpia aatelissukuja. Suomalainen Horn-suku jakaantuu kolmeen haaraan, joiden täydelliset Ruotsin ja Suom...)
 
2. [[Horn af Kanckas]], ns. Kankaisten sukuhaara.
 
3. [[Horn af Marienborg]], kreivillinen sukuhaara, Horn af Kanckaksen eräs sukuhaara. Sammunut
 
Yllä mainittujen sukujen lisäksi on erillinen Horn nimellä tunnettu vierasperäinen aatelissuku, joka tosin vaikutti Suomessa jo keskiajalla ja on sukua yllä mainituille Horneille avioliittojen kautta.
 
4. [[Horn af Rantzien]].
 
== Suomalaisten Horn-sukujen kantaisä ==
 
Suomalaisen Horn suvun kantaisänä pidetään 1381 - 1415 mainittua [[asemies]] Olof Matssonia, Varsinais-Suomesta. Hän oli yksi niistä [[rälssi]]miehistä, jotka 1386 sinetöivät tunnetun laamanninvaalikirjeen. Hän kantoi sinettinsä vaakunakilvessä suvussa käytettyä sarvi-tunnusta 1381. Olof Matsson omisti maata [[Paimio]]n Sattialassa mutta asui Halikossa. Hänen asuinkartanonsa saattoi tuolloin olla Joensuu (Åminne).
 
Olof Matssonin vaimo saattoi olla Katarina Gudmurintytär. Olofilla oli viisi tunnettua poikaa.
 
:1. ''Jöns Olofsson'' (1420 - 1436), asemies joutui riitaan balttilaisen aatelismiehen Hans Dalhusenin kanssa. Tämä aloitti Jönsia vastaan yksityissodan ja poltti hänen kartanonsa Halikossa. Jöns Olofsson oli Söderköpingin herrainpäivillä lokakuussa 1436 ja hänet mainittiin Tukholman kaupungin privilegiokirjeessä "valtakunnan neuvosten ja miesten" joukossa 44. sijalla. Jöns Olofssonin vaimon nimeä ei tiedetä. 1440-luvulla hänet surmasi varsinaissuomalainen rälssimies [[Gödik Fincke]], joka säilytti henkensä sopimalla suvun kanssa korvauksista ja lahjoittamalla Turun tuomiokirkolle tilan Sauvosta.
 
:2. ''Mathias Olaus'' (1438 - 1448), pappi, nousi Uppsalan tuomiorovastiksi 1438 - 1448.
 
:3. ''Petrus Olaus'' (1447 – 1448), pappi, Nauvon kirkkoherra, ja hän oli mahdollisesti sama Petrus Olaus, joka toimi Turussa 1434 keisarillisena notaarina ja joka piti Uppsalan hiippakunnan pappismiehenä hallussaan Korppoon kirkkopitäjää.
 
:4. ''Jakob Olofsson'' (1439 - 1448), asemies, omisti tiloja Halikossa, Perniössä ja Mynämäellä, mutta hänen ei tiedetä hoitaneen julkisia tehtäviä. Tämä sukuhaara sammui miehen puolelta 1540-luvulla. Jakob Olofssonin tyttäristä tunnetaan Birgitta-niminen nunna ja Cecilia, jonka aviomies Tuve Månssson käytti [[Natt och Dag]]-suvun vaakunaa.
 
:5. ''Henrik Olofsson'' (1407 - 1448), asemies. Hän sai 1407 kuningas Eerik Pommerilaiselta verovapauden tiloihinsa. Hän teki suvun kannalta merkittävän naimakaupan naidessaan Turun linnanpäällikön [[Klaus Lydekenpoika Diekn]]in tyttären Cecilian. Hornit saivat naimakaupan välityksellä useita tiloja, muun muassa Kankaisten kartanon [[Masku]]sta.
 
== Klas Henrikssonin (Horn) jälkeläiset ==
 
Hornien laaja suku polveutuu Henrikin pojasta, [[ritari]] Klas Henrikssonista (~1440 - 1520), [[laamanni]] ja [[valtaneuvos]], joka oli kaksi kertaa naimisissa. Hänen ensimmäisestä avioliitostaan laamanni [[Kristiern Frillen]] etunimeltä tuntemattoman tyttären kanssa syntyivät:
 
:1. ''Krister Klasson'' (K 1520), josta sai alkunsa Hornien Joensuun sukuhaara, [[Horn af Åminne]].
 
:2. ''Birgitta Klasson'', joka meni naimisiin [[Paimio]]n [[Hevonpää]]n herran, asemies Nils Pederssonin ([[Jägerhorn af Spurila]]) kanssa.
 
:3. ''Margareta Klasson'' (1484 - 1510), joka meni naimisiin tuomari Jöns Andersson [[Garp]]in vaimo.
 
Klas Henrikssonin toisesta avioliitosta Kristina Jakobsdotterin? kanssa syntyi:
 
:4. ''Henrik Klasson'' (1512 - 1595), josta sai alkunsa Hornien Kankaisten sukuhaara, [[Horn af Kanckas]].
 
== Lähteet ==
 
*Kansallisbiografia, Seppo Suvanto ja Anneli Mäkelä-Alitalo
*Eric Anthoni, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel. 1970;
*Kaarlo Blomstedt, Horn-suvun alkuhistoria, Historiallinen Arkisto 27:3, 1918