|
'''Klaus Lydekenpoika Djäkn''' (Claus Lydekesson Diekn, k. [[1435]]) oli saksalaissyntyinen [[Turun linna]]n vouti (n. 1409-1435) ja ilmeisesti erityisen varakas mahtimies.
Klaus Lydekenpojan isä Lydeke, patronymikoniltaan ehkä Olavinpoika, on ollut saksalaisperäinen henkilö ja jossakin virka-asemassa Suomessa. Ilmeisesti Lydeke on sama kuin [[Lyder van Kyren]], Turun linnanpäällikkö.
Lisänimen djäkn, teini, herra Klaus ilmeisesti sai siitä että opiskeli kohtuullisen pitkälle. Hänen menestyksensä virkaurallakin saattaa selittyä kirjallisten taitojen kautta.
Klaus Djäkn meni naimisiin KirstiKesrstin JonnentyttärenJonnesdotterin, isänsä Laitilan Isonkartanon herran JonneJöns AntinpojanAndersson ja veljiensä tulevan perijättären kanssa ja sai ainakin yhden pojan, Henrikin, joka opiskeli [[Pariisin yliopisto]]ssa. Hänellä oli mahdollisesti peräti kolme poikaa, ja useimmat heistä ainakin opiskelivat tullakseen kirkonmiehiksi. Ilmeisestikään kukaan pojista ei jättänyt jälkeläisiä.
ja sai ainakin yhden pojan, Henrikin, joka opiskeli Pariisin yliopistossa. Hänellä oli mahdollisesti peräti kolme poikaa, ja useimmat heistä ainakin opiskelivat tullakseen kirkonmiehiksi. Ilmeisestikään kukaan pojista ei jättänyt jälkeläisiä.
Heillä oli useita tyttäriä, joille kaikille Klaus järjesti mittavat myötäjäiset: iso kartano kullekin. Nämä tyttäret naivat Suomen keskiaikaisia kotimaisia mahtisukujen perillisiä, ja heistä polveutuvat monet myöhäiskeskiajan ja varhaisen uuden ajan johtavat suomalaiset aatelissuvut.
==Tyttäret ja näiden avioliitot==
* MarttaMargareta KlauntytärKlasdotter, jonka ensimmäinen puoliso oli JonneJöns OlavinpoikaOlofsson [[Tavast]]-sukua, kuollut ennen 1439, piispa Maunun (Magnus Tavast) veli, ja toinen puoliso Karl vonCalle Dönhoff Liivinmalta. Tämä tytär sai maata Varsinais-Suomesta, ja hänestä polveutuu [[Kuitian kartanonherra]]in dynastia (''Fleming''). Etunimi Klaus oli jo perinteinen Martan vävyn HenrikkiHenrik Flemingin suvussa, ja se toistuu siellä runsain lukumäärin jälkeenpäinkin (esimerkiksi marski Klaus Fleming).
* PirjoBirgitta KlauntytärKlasdotter, jonka puoliso oli valtaneuvos, ritari HenrikkiHenrik Svärd [[Kurki-suku]]a. Tämä tytär sai Vanajan [[Harvialan maat]]. Hänestä polveutuu niin kutsuttu ''Lepaan suku''.Hänen tyttärenpoikansa ai etunimen Klas tai Klaus.
* KaarinaKarin KlauntytärKlasdotter, jonka puoliso oli (Jakob) Jeppe Kurki-sukua, ilmeisesti Henrikin serkku. Tämä tytär sai ilmeisesti maata Hämeestä tai Pirkanmaalta. Hänestä polveutuu senjälkeinen [[Laukon Kurki-suku]]. Heidän poikansa sai etunimen Klaus.
* Anna KlauntytärKlasdotter, jonka puoliso oli valtaneuvos HenrikkiHenrik Bidz. Tämä tytär sai Nousiaisten Nyynäisten maat. Bidz-suku kyllä jatkui, muttei kovin pitkään. Nyynäisten omistajaksi nousee (ilmeisesti kaupan tm kautta) valtaneuvos KlausKlas PetterinpoikaPedersson Fleming, joka ei polveudu näistä. Sittemmin KlausinKlasin poika HenrikkiHenrik nai MarttaMargareta KlauntyttärenKlasdotterin tyttären eli Annan sisarentyttären.
* (etunimeltä nyttemmin tuntematon) Klauntytär, jonka puoliso oli HenrikkiHenrik OlavinpoikaOlofsson Horn-suvusta, Halikon Joensuun herra. Tämä tytär sai Mynämäen [[Kankaisten maat]]. Hänestä polveutuu [[Horn-suku]]. Heidän poikansa sai etunimen KlausKlas.
==liitännäisyys [[Elinan Surma]] -balladiin==
==Lähteitä==
* Eric Anthoni, Finlands Medeltida Frälse. 1971
* J. Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, 1909
* Djäkn, Lydeken suku, ''Svenska äldre fälsesläkter''
| 