Ero sivun ”Alfred Korzybski” versioiden välillä

Many supporters and critics of Korzybski reduced his rather complex system to a simple matter of what he said about the verb 'to be.' His system however, is based primarily on such terminology as the different 'orders of abstraction,' and formulations such as 'consciousness of abstracting.' It is also often said that Korzybski actually ''opposed'' the use of the verb "to be," an unfortunate exaggeration (see 'Criticisms' below). He thought that ''certain uses'' of the verb "to be," called the "is of identity" and the "is of [[E-prime#The different functions of .27to be.27|predication]]," were faulty in structure, e.g., a statement such as, "Joe is a fool" (said of a person named 'Joe' who has done something that we regard as dumb). In Korzybski's system, one's assessment of Joe belongs to a higher order of abstraction than Joe himself. Korzybski's remedy was to ''deny'' identity; in this example, to be continually aware that 'Joe' is ''not'' what we ''call'' him. We find Joe not in the verbal domain, the world of words, but the nonverbal domain (the two, he said, amount to different orders of abstraction). This was expressed in Korzybski's most famous premise, "[[Map-territory relation|the map is not the territory]]." Note that "the map is not the territory," uses the phrase "is not", a form of the verb "to be." This example (one of many) shows that he did not intend to abandon the verb as such. In fact, he expressly said that there were no structural problems with the verb 'to be' when used as an [[E-prime#The different functions of .27to be.27|auxiliary verb]] or when used to state existence or location. It was even 'OK' sometimes to use the faulty forms of the verb 'to be,' as long as one was aware of their structural limitations.

 

 

==Korzybskiin liittyvä anekdootti==

Eräänä päivänä luennoidessaan oppilasryhmälle Korzybski yllättäen keskeytti opetuksen ja kävi hakemassa laukustaan valkoiseen paperiin käärityn keksipaketin. Hän mutisi että hänen oli aivan pakko syodä jotakin ja kysyi eturivin oppilailta haluisivatko hekin keksin. Muutama oppilas otti keksin. "Mainio keksi, vai mitä mieltä olette", sanoi Korzybski, ottaessaan toisen. Oppilaat jauhoivat antaumuksella. Sitten hän repäisi valkoisen paperin keksien ympäriltä paljastaakseen alkuperäisen paketoinnin. Sen päällä oli suuri koiran pään kuva ja teksti "Koirankeksejä". Oppilaat katsoivat pakkausta järkyttyneinä. Kaksi heistä laittoi kädet suunsa eteen tahtoen oksentaa, ja juoksivat ulos luokasta vessaan. "Näin näette, hyvät herrat ja rouvat", Korzybski huomautti, "Olen juuri osoittanut että ihmiset eivät syö ainoastaan ruokaa, vaan myöskin sanoja, ja edellisen maku usein jää vaikutuksessaan alakynteen jälkimmäiselle." Ilmeisesti hänen jekkunsa pyrki näyttämään kuinka inhimillinen kärsimys kumpuaa todellisuuden kielellisen esityksen sekoittamiseen tai yhteenlimittämiseen itse todellisuuden kanssa. (Lähde:R. Diekstra, ''Haarlemmer Dagblad'', 1993, lainattu; L. Derks & J. Hollander, ''Essenties van NLP'' (Utrecht: Servire, 1996), s. 58)

 

 

kuoli [[March 1]], [[1950]], in [[Lakeville, Connecticut]], [[United States|USA]].