Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa ,  12 vuotta sitten
p
kielenhuoltoa , Typos fixed: hajoi → hajo, olemassaolev → olemassa olev, AWB
'''Nukleosynteesi''' on tapahtuma, jossa muodostuu uusi [[atomi]] olemassaolevistaolemassa olevista vapaista [[nukleoni|nukleoneista]] eli [[protoni|protoneista]] ja [[neutroni|neutroneista]]. Ensimmäiset nukleonit syntyi [[alkuräjähdys|alkuräjähdyksessä]] [[gluoni]]en avulla, kun [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeuden]] lämpötila oli laskenut alle kymmenen miljoonan [[celsius]]asteen lämpötilaan. Suurin osa nukleosynteeseistä tapahtuu [[tähti|tähdissä]], jotka ovat tuottaneet ja tuottavat kaikki [[helium]]ia raskaammat [[alkuaine]]et.
 
==Alkuräjähdyksen nukleosynteesi==
 
==Neutronisieppaus==
Luonnossa esiintyy myös rautaa raskaampia alkuaineita, joita syntyy niin ikään tähdissä. Näissä tapauksissa kyseessä ei kuitenkaan ole enää raudan fuusioituminen, vaan energiaa kuluttava [[hidas neutronisieppaus|hidas-]] tai [[nopea neutronisieppaus]] (myös ''s-prosessi'' jossa s on ''slow'' ja ''r-prosessi'' jossa r on ''rapid''). Prosessissa [[vahva ydinvoima]] sieppaa irtoneutroneita, ja kasvattaa atomin kokoa. Useasti [[heikko ydinvoima]] hajoittaahajottaa näin kasvatetun atomin protoneiksi ja elektroneiksi, jota myös [[beetahajoaminen|beetahajoamiseksi]] kutsutaan. Neutronin muuntuminen protoniksi sitoutuneissa ytimissä mahdollistaa raskaampien alkuaineiden synnyn lisäämällä ytimen stabiiliutta ja kasvattamalla atomin järjestyslukua. Prosessien tehoeroja voidaan verrata atomipainoltaan lähes identtisiin [[platina]]an (atomipaino 195) ja [[lyijy]]yn (atomipaino 207). Mikäli prosessit olisivat yhtä tehokkaita, platina olisi maailmankaikkeudessa yleisempää kuin lyijy. Kuitenkin platinaa syntyy ainoastaan r-prosessissa, eli prosessissa joka käynnistyy vain [[tähden luhistuminen|tähden luhistumisen]] hetkellä. Lyijyä taas syntyy s-prosessissa, joka on hitaampi mutta joka kokonaisuudessaan pystyy tuottamaan enemmän ytimiä kuin r-prosessi.
 
==Lähteet==