Ero sivun ”Olavi Maununpoika” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Olavi Maununpoika ensisijainen nimi (http://www.evl.fi/arkkipiispa/piispat.htm)
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p Kh, W
Rivi 1:
'''Olavi Maununpoika''' ({{k-la|''Olaus Magni''}}, syntymänimeltään ''Olof Magnusson'') toimi [[Turun arkkipiispa|Suomen piispana]] vuosina [[1450]]-[[1460]]. Hän syntyi noin vuonna [[1405]] todennäköisesti [[Piikkiö]]n Rungossa ja kuollikuoli [[24. helmikuuta]] [[1460]] Turussa.
 
== Syntyperä ==
 
Birgitta ja Elin Ervastintyttäret olivat OlausOlavi MagninMaununpojan nuorempia sisarpuolia. Vanhan otaksuman mukaan Olavi Maununpoika oli läheistä sukua edeltäjälleen piispa [[Maunu Tavast]]ille, joka avusti hänen opintojaan Pariisissa[[Pariisi]]ssa. Kronikan mukaan OlausOlavi MagniMaununpoika oli tämän nuorempi sukulainen. Olaus MagniOlavi olisi tämän mukaan ollut MagnusMaunu OlainTavastin oma poika. OlausOlavi ei kuitenkaan voinut olla MagnusMaunu OlainTavastin avioton lapsi, koska aviottoman syntyperän salaaminen ei olisi onnistunut 1400-luvulla. MagnusMaunu OlaiTavast olisi kuitenkin voinut olla aviossa ennen pappisvihkimystään, mutta tälle väitteelle ei löydy riittäviä perusteita.
OlausOlavi MagninMaununpojan isä oli todennäköisesti [[rälssi]]mies Magnus Djäkn ”aff Rungo” ja äiti ehkä piispa MagnusMaunu OlainTavastin serkku. Mainittakoon lisäksi, että hänen sisarpuolensa Elin Ervastdotter oli naimisissa [[asemies]] [[Nils Magnusson Röd]]in kanssa, joka oli kotoisin Piikkiön Rödilästä. OlausOlavi MagninMaununpojan opettaja Pariisissa oli Röd -sukua, mutta tämän sukuyhteys mainittuun Nils Magnussoniin ei ole tunnettu. Piispa Maunu Tavast otti Olaus Magnin kasvatikseen koska tämän äiti oli kuollut.
Piispa Magnus Olai otti Olaus Magnin kasvatikseen koska tämän äiti oli kuollut.
 
== Ulkomaanopinnot ==
 
OlausOlavi MagniaMaununpoikaa pidetään oppineimpana Suomen keskiaikaisista piispoista. [[Paavali Juusten]] kuvaa häntä seuraavin sanoin: "''omni facultate doctissimus et agendis prundentissimus''" (erittäin oppinut kaikissa tieteissä ja erittäin harkitsevainen käytännön toimissa).
Olaus Magni aloitti yliopisto-opintonsa Pariisissa noin 1425 ja sai maisterin arvon 1428. Hänen opintojensa ohjaajana toimi ainakin loppuvaiheessa suomalainen maisteri [[Jacobus Petri Röd]].
 
1433 hän palasi Pariisiin jatkamaan opintojaan yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hänestä tuli Sorbonnen kollegion jäsen, johon teologian opinnot olivat keskittyneet. Olaus Magni suoritti teologian baccalaureus-tutkinnon 1437.
OlausOlavi MagniMaununpoika aloitti yliopisto-opintonsa Pariisissa noin vuonna [[1425]] ja sai maisterin arvon [[1428]]. Hänen opintojensa ohjaajana toimi ainakin loppuvaiheessa suomalainen maisteri [[Jacobus Petri Röd]].
Jatko-opintojensa ohella Olaus Magni toimi englantilais-saksalaisen kansakunnan opettajana yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Hän toimi 1433 - 1436 myös kolmeen otteeseen englantilais-saksalaisen kansakunnan puheenjohtajana sekä vuoden verran kansakunnan rahastonhoitajana. Olaus Magni hoiti kansakuntansa edustajana Pariisin yliopiston rehtorin virkaa joulukuusta 1435 maaliskuuhun 1436. Olaus Magni valittiin myös useita kertoja kansakuntansa edustajaksi yliopiston lähetystöön ja Baselin kirkolliskokoukseen 1437.
Vuonna [[1433]] hän palasi Pariisiin jatkamaan opintojaan yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hänestä tuli Sorbonnen kollegion jäsen, johon teologian opinnot olivat keskittyneet. OlausOlavi MagniMaununpoika suoritti teologian baccalaureus-tutkinnon 1437.
Jatko-opintojensa ohella OlausOlavi MagniMaununpoika toimi englantilais-saksalaisen kansakunnan opettajana yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Hän toimi 1433 - 1436 myös kolmeen otteeseen englantilais-saksalaisen kansakunnan puheenjohtajana sekä vuoden verran kansakunnan rahastonhoitajana. Olaus Magni hoiti kansakuntansa edustajana Pariisin yliopiston rehtorin virkaa joulukuusta 1435 maaliskuuhun 1436. OlausOlavi MagniMaununpoika valittiin myös useita kertoja kansakuntansa edustajaksi yliopiston lähetystöön ja Baselin kirkolliskokoukseen 1437.
 
== Ura Suomessa ==
 
OlausOlavi MagniMaununpoika palasi maisterin arvon saatuaan Suomeen 1428 ja sai Kirkkonummen kirkkoherran viran, jolloin hänestä lienee tullut myös Turun tuomiokapitulin jäsen. Hän palasi Pariisiin vuonna 1433 jatkamaan opintojaan vuoteen 1437.
Opintojensa aikana OlausOlavi MagniMaununpoika eteni virkauralla kotimaassa, vaikka hän oleskeli Pariisissa 1433 - 1438. Hänet valittiin 1436 ensin Turun tuomiokapitulin [[arkkiteini]]ksi ja sitten [[tuomiorovasti]]ksi.
Olaus Magni ryhtyi hoitamaan tuomiorovastin virkaa palattuaan Suomeen 1438 ja toimi samalla Magnus piispan luottomiehenä. Hän kävi useita kertoja piispan lähettiläänä ulkomailla. Tällöin Turun hiippakunta solmi suhteet Rooman paaviin.
 
== Suomen Piispaksi ==
 
Turun tuomiokapituli valitsi OlausOlavi MagninMaununpojan piispaksi 1449. Piispa MagnusMaunu OlaiTavast oli päättänyt anoa eroa paavilta, sillä ehdolla, että OlausOlavi MagniMaununpoika valittaisiin hänen seuraajakseen. OlausOlavi MagniMaununpoika matkusti Roomaan anomus mukanaan. Vuonna 1450 [[paavi Nicolaus V]] hyväksyi anomuksen ja nimitti OlausOlavi MagninMaununpojan Turun piispaksi.
Olaus Magni jatkoi monia suuria kirkollisia rakennushankkeita Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, jotka Magnus Olai oli aloittanut Turun hiippakunnassa.
 
Olavi Maununpoika jatkoi monia suuria kirkollisia rakennushankkeita Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, jotka Maunu Tavast oli aloittanut Turun hiippakunnassa. Piispa OlausOlavi Maununpoika ei osallistunut aktiivisesti valtakunnanpolitiikkaan, mutta kannatti Ruotsin kuningas [[Kaarle Knuutinpoika Bonde]]a taistelussa Tanskan kuningasta [[Kristian Oldenburgilaista]] vastaan. OlausOlavi MagniMaununpoika kuitenkin tunnusti 1457 Kristian Oldenburgilaisen Ruotsin kuninkaaksi, kun tämä oli saanut Ruotsin valtaansa.
Piispa OlausOlavi MagniMaununpoika haudattiin [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] [[Pyhän Ruumiin kappeli]]in (nykyinen Tavastin kuori).
 
== Lähteet ==
 
*Ari Pekka-Palola, Kansallisbiografia
*Tapio Vähäkangas, Genos 46 (1975)