Ero sivun ”Uraani” versioiden välillä

11 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
Kyllä alkuaineen latinankielinen nimikin kannattaa mainita (vaikka se josku saattaa ollakin sama), koska se on sen yleismaallinen nimi ja siitä on tullut sen kemiallinen merkki.
(→‎Louhinta Suomessa: turha (ja väärä) lyhenne pois)
(Kyllä alkuaineen latinankielinen nimikin kannattaa mainita (vaikka se josku saattaa ollakin sama), koska se on sen yleismaallinen nimi ja siitä on tullut sen kemiallinen merkki.)
|lämmönjohtavuus=27,5
}}
 
[[Kuva:Uranium2.jpg|330px|thumb|'''Uraanimalmi''' on maankuoressa yhtä yleinen kuin [[tina]]. Uraani ja [[torium]] muodostavat yhdessä maapallon merkittävimmän nykytekniikalla hyödynnettävissä olevan uusiutumattoman [[ydinpolttoainekierto|energiavaran]].]]
 
'''Uraani''' ({{k-la|''uranium''}}) on raskas, lievästi [[radioaktiivisuus|radioaktiivinen]] [[alkuaine]]. [[jaksollinenJaksollinen järjestelmä|Jaksollisessa järjestelmässä]] sen [[kemiallinen merkki]] on '''U''' ja [[järjestysnumero]] 92. Uraanin sulamispiste on 1132 &deg;C ja tiheys 19050 kg/m<sup>3</sup>. Uraani on [[myrkyllisyys|myrkyllinen]] [[raskasmetalli]]. Uraania käytetään yleisesti [[ydinpolttoaine]]ena.
 
Uraanilla on kolme [[allotropia|allotrooppista]] tilaa:
Uraani oli ensimmäinen fissioituvaksi havaittu alkuaine. <sup>235</sup>U muodostaa erittäin lyhytikäisen isotoopin <sup>236</sup>U, joka jakaantuu heti pienemmiksi ytimiksi vapauttaen samalla energiaa ja neutroneita. Jos neutronit osuvat toisiin <sup>235</sup>U-ytimiin, tuloksena on ''ydinketjureaktio''. Ketjureaktiosta seuraa ''ydinräjähdys'' vain hyvin erityisissä olosuhteissa. Tällä tavoin toimi ensimmäinen atomipommi (ydinfissio). Täsmällisempi termi sille ja vetypommille (ydinfuusio) on ''ydinpommi'', koska reaktiossa ovat mukana vain ytimet.
 
== Tärkeimpiä uraania sisältäviä aineita ==
 
Yleisin uraanimalmi on [[uraniniitti]].
 
'''Köyhdytetyssä uraanissa''' <sup>235</sup>U-pitoisuus on alle 0,711 prosenttia. Se on yleensä rikastamisen jätetuote, mutta sitä on löydetty myös Afrikasta Oklon alueelta. Sitä käytetään lentokoneiden vastapainoissa ja ammuksissa.
 
== Historiallista taustaa ==
 
Uraanin löysi saksalainen kemisti [[Martin Heinrich Klaproth]] vuonna [[1789]] [[pikivälke|pikivälkkeestä]]. Se nimettiin [[Uranus]]-planeetan mukaan, joka oli löydetty kahdeksan vuotta aikaisemmin.
 
Radioaktiivisten malmien tutkinta ja louhinta [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] alkoi 1900-luvun vaihteessa, kun mm. kellotauluissa käytetyn itsevalaisevan maalin raaka-aineeksi etsittiin [[radium]]ia, jota uraanimalmikin sisältää. Sotakäyttöön uraani valjastettiin [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]], kun ns. [[Manhattan-projekti]]ssa kehitettiin ensimmäinen ydinase. 1970-lukuun mennessä Yhdysvaltain hallitus luopui uraanintuotannon tukemisesta, koska uraani ei ollut enää sotilaallisesti tärkeää. Samoihin aikoihin uraanille avautui uudet markkinat [[ydinvoima]]loiden polttoaineena.
 
== Tilastoja ==
 
USA:n siviilireaktorit ostivat vuonna [[2001]] kaikkiaan 21&nbsp;300 tonnia uraania, josta maksettiin keskimäärin 26,39 dollaria kilolta. Hinta oli pudonnut 16 prosenttia vuoden 1998 tasosta.
 
Uraani ei ole kovin harvinaista; se on yleisempää kuin [[volframi]], [[beryllium]] ja [[kulta]]. Uraania on maapallon meriin liuenneena arviolta 4 miljardia tonnia. Suomessa uraania on maaperässä keskimäärin 4,5 g kuutiometrissä.
 
== Louhinta Suomessa ==
 
'''Uraanivaltaukset'''
 
*[http://www.ktl.fi/ytos/vesi/uraani.html Kansanterveyslaitoksen tietosivu]
*[http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/92.html Helsingin Sanomien juttu uraanista]
 
{{Ydintekniikka}}
 
[[Luokka:Alkuaineet]]
[[Luokka:luonnonvaratLuonnonvarat]]
[[Luokka:ydinvoimaYdinvoima]]
 
[[als:Uran]]
3 066

muokkausta