Ero sivun ”Axel Kempe” versioiden välillä

'''Axel Andreæ Kempe''' tai '''Axelius Andreæ Kempe''' ([[3. tammikuuta]] [[1623]], [[Närpiö]] – [[4. tammikuuta]] [[1682]], [[Turku]]) oli monipuolinen yliopistomies sekä Suomen ja [[Turun akatemia]]n ensimmäinen kirjastonhoitaja. Kempen vanhemmat olivat [[Lapväärtti]]n kirkkoherra ja filosofian maisteri Anders Kempe (Andreas Magni, k. [[1658]]) ja Anna Mårtensdotter Wargius (Warg). Kempen sukujuuret olivat [[Ruotsi]]ssa.

Axel Kempe tulikävi osittain koulunsa nykyisen Ruotsin puolella sijasevan Piitimen (Piteå) [[triviaalikoulu]]ssa, sillä hän vietti pari vuotta isoenonsa luona [[Tornio]]ssa. Tämän jälkeen han jatkoi kulunkäyntiään Turussa ja kirjoittautui oppilaaksi vasta perustettuun Turun akatemiaan vuonna [[1641]], hän oli näinollen yksi Akatemian ensimmäisiä oppilaita. Hänet vihittiin maisteriksi vuonna [[1647]] varsin levottoman ja paljon myös ei-akateemisia ansioita sisältäneen opiskeluajan päätteeksi. Samana vuonna hänet nimitettiin Turun akatemian virkaatekeväksi deposiittoriksi, jonka palkka oli varsin vähäinen, ja vakinaisen viran hän sai hoitaakseen vuosina [[1649]]–[[1652]].

Merkkipaalua Kempen uralla edustaa eittämättä hänen toimintansa Akatemian ja siten koko Suomen ensimmäisenä varsinaisena kirjastonhoitajana (aiemmin joku akatemian professoreista oli oman toimensa ohella hoitanut tehtävää). Kempe nimitettiin virkaan vuonna [[1650]], ja hän toimi siinä vuoteen [[1658]] saakka. Kuningattaren määräyskirjeessö kirjastoinhoitajan vuosipalkkioksi li määrätty 150 talaria. Akatemian kirjaston kokoelmat eivät olleet suuret, mutta [[Torsten Stålhandske]]n lesken suuri kirjalahjoitus sekä kreivi [[Pietari Brahe]]n [[Tukholma]]n kuninkaallisesta kirjastosta hankkimat kaksoiskappaleetteokset, olivatjosta kuitenkinsuurin saattaneetosa oli ryöstetty sotasaaliiksi [[Böömi]]n ja [[Määri]]n kirjastoista. Näitä teoksia oli kaikkiaan 315 kappaletta ja näin hän oli saanut kirjaston perustamisen hyvään alkuun. Kuningatar Kristiinan antamiin lupauksiin vedoten Axel Kempe pyrki toimimaan lisälahjoitusten saamiseksi Tukholmasta kirjastolle, ja hän oleskeli tämän vuoksi pitkään valtakunnan pääkaupungissa. Kempe onnistuikin saamaan yli kolmesataa lahjoituskirjaa viemiseksi Turkuun.

Kempe julkaisi Akatemian konsistorin kehoituksesta vuonna [[1655]] luettelon yliopiston kirjaston teoksista: "''Bibliotheca Academiae Aboensis : sive elenchus, quo non modo certus scriptorum & librorum cujusq[ue] facultatis numerus ordine alphabetico continetur; sed etiam ex quo initio, quibus incrementis, quorumve liberalitate & munificentia bibliotheca haec Academica, ad tantam, qua nunc est, excreverit molem, paucis indigitatur. Adjectis ubivis forma, loco [et] tempore impressionis''".

Tämä kirjanen ei ole kuin ohut 3234-sivuinen vihkonen, ja sitä on säilynyt todennäköisesti vain yksi ainoa kappale [[Upsala]]n [[Upsalan yliopisto|yliopiston]] kirjastossa. Luettelossaan Kempe ryhmitteli teokset lahjoittajan mukaan ja sitten aiheen ja koon mukaiseen järjestykseen.