Ero sivun ”Serbian taistelut (ensimmäinen maailmansota)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Vuosi 1915: jonkin verran
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
 
== Vuoden 1914 taistelut Serbiassa ==
Serbialla oli 200000200 000 miehen armeija, jonka oli määrä puolustaa maata, kunnes Venäjä hyökkäisi Itävaltaan.
 
 
Serbialla oli 200000 miehen armeija, jonka oli määrä puolustaa maata, kunnes Venäjä hyökkäisi Itävaltaan.
Serbiaa uhksi myös Bulgaria, jonka kanssa oli sodittu [[Balkanin sodat|Balkanin sodissa]], viimeksi 1913.
Elokuun 12. päivänä itävallan joukot ylittivät Drina-joen.
Vaikka Itävalalla oli valtava armeija, se hyökkäsi vain kahden armeijan voimin. Niissä oli yhteensä 180000180 000 miestä.
Itävallan hyökkäävää armeijaa johti heikko kenraali Oskar Potiorek. Ensiksi Itävallan armeija valtasi Šabacin.
Serbiarmeija heitettiin takaisin monta kertaa Cerin taistelussa, kun se yritti ylittää Sava- ja Drinajokia.
Cerin taistelu eli Jadarin taistelu käytiin 16. -– 19. elokuuta 1914. Serbit käyttivät tykistöä tarkasti ja tehokkaasti.
Elokuussa 1914 taistelu oli siirtynyt Cerin vuoren ympärille, jonne molemmat armeijat olivat keskittyneet koko vahvuudessaan. Päätaistelu Jadarin joen lähellä 16. -– 19. elokuuta päättyi serbien voittoon, Itävallan joukot työnnettiin rajan yli.
Serbiarmeija kykeni tässä ankarassa taistelussa estämään Itävallan joukkojen etenemisen, ja näin Serbian maine koheni ympärysvaltojen silmissä. Serbiarmeijaa johti Stepa Stepanović.
Itävalta-Unkari menetti vankeina 45004 500, kaatuneina ja haavoittuneina 2500025 000 miehistön jäsentä ja upseeria, serbit 1600016 000, joista 250 upseeria. Serbejä katosi tai kuoli 47854 785. Mutta syyskuussa Itävallan armeija alkoi edetä, serbiarmeija kärsi ammuspulasta ennen sen liittolaisten avustuslaivauksia ja Itävallan joukot marssivat lopulta Belgradiin 2. joukukuuta 1914.
Serbian komentaja marsalkka Putnik arvasi oikein, että
Itävalaln joukoilla oli tarvikepula, ja käynnisti vastahyökkäyksen, Kolubaran taistelun 3. joulukuuta. Kolmen päivän kiivaan taistelun päästä Itävallan armeijan johtaja hermostui, ja päätti vetäytyä Itävallan rajoille.
Serbit valtasivat Belgradin 15. joulukuuta. Itävalta oli menettänyt tässä sodassa 227000227 000 kaatuneina, vankeina ja haavoittuneina 450000450 000:sta taisteluun osallistuneesta sotilaastaan, ja Serbia 170000170 000.
 
== Vuosi 1915 ==
Rivi 27 ⟶ 25:
Saksalssa pääteltiin vuoden 1915 alkupuollela, että Serbian valtaus oli tärkeää, koska se avaisi rautatien Turkin eli Ottomaanien valtakunnan alueelle. Tätä kautta Saksa voisi kuljettaa sotatarvikkeita liittolaiselleen Ottomaanien valtakunnalle. Vaikka Itävalta ei ollut ensimmäisenä auttamassa Ottomaanien valtakuntaa, Itävalta
halusi kukistaa Serbian. Italia ja Venäjä uhkasivat Itävaltaa. Bulgariaa yritettiin houkutella sotaan mukaan molemmille puolille, niin kuin Italiaa aiemmin. Bulgaria koko, että Serbia oli vienyt sen maita, Serbian- Bulgarian sodassa 1885 ja toisessa Balkanin sodassa 1913.
Bulgaria kirjoitti sopimuksen Saksan kanssa 23. syyskuuta 1915. Serbia oli sillä välin onnistunut kasvattamaan heikentynyttä armeijaansa vain 225000225 000 mieheen. Armeija oli yhä heikosti. Ympärysvallat olivat keskustelleet joukkojen lähettämisestöä Serbian avuksi, mutta tämä jäi vain aikeeksi. Kun britit sitten lähettivät kaksi divisioonaa, ne sapuivat Kreikkaan liian myöhään ehtiäkseen mukaan taisteluihin. Serbiaan hyökkäsivät saksan, itävallan ja Bulgarian armeijat, yhteensä 300000300 000 miestä, kenttämarsalkka Mackensenin komennossa lokakuun 7. päivä 1915. Hyökkäys alkoi valtavilla tykistön tulivalmisteluilla joen yli. 11. lokakuuta Bulgarian armeija alkoi edetä pohjoisessa kohti Nišiä ja etelässä kohti Skopjea. Bulgarian suuri armeija mursi nopeasti serbien puolustuksen. Serbiarmeija päätti vetäytyä montenegron kautta Albaniaan. Armeija vetäytyi huonossa säässä, ja joutui auttamaan kymmeniä tuhansia kanssan vetäytyviä siviilejä. 125000125 000 saavutti adrianmeren rannikon, monet halusivat Korfulle ja muille Kreikan saarille ennen siirtoa Salonikaan Kreikkaan. Ranskan divisioona oli ehtinyt Serbian rintamalle auttamaan serbian armeijaa sen vetäytyessä, koska Bulgarian armeijan oli keskitettävä jonkin verran tämän uhan takiq joukkoja etelään. Mutta keskusvallat olivat saaneet vallattua Serbian helposti Bulgarian yllätyshyökkäyksellä.
 
== 1916 ==
 
<!--
[[Kuva:Serbia-WW1-4.jpg]]
-->
 
Itävalta valtasi Montenegron vuoden 1916 alussa helposti ja jatkoi edelleen Albaniaan, minkä itävaltalasiet valtasivat miltei kokonaan vuoden 1916 loppuun mennessä.
Serbiasta paennut armeija oli siirretty Korfulta Kreikan
Rivi 48 ⟶ 44:
Bulgarian kuningas Ferdinad pakeni maasta.
 
{{Ensimmäinen maailmansota}}
 
[[Luokka: Ensimmäisen maailmansodan taistelut]]
 
[[en:Serbian Campaign (World War I)]]