Ero sivun ”Joseph Haydn” versioiden välillä

96 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Haydnin sävellysten rakenteelle on ominaista suurempien teemojen melko kaavamainen kehittely pienistä ''motiiveista''. Ne ovat yleensä sonaattimuodossa: teema esitellään, jonka jälkeen sävellaji kehittyy eteenpäin alkuperäisestä; teemaa kehitellään, muunnellaan, pirstaloidaan ja siihen saatetaan tuoda uusia aiheita; lopussa teema palaa jälleen alkuperäisen kaltaisena ja päättyy usein codaan.
 
Haydnia pidetään klassisen sinfonian ja jousikvartettojen isänä. Hän sävelsi peräti 106 sinfoniaa (niistä 104 numeroitua, lisäksi sinfoniat ''A'' ja ''B'', laskuista on jätetty pois ''Sinfonia Concertante "nro 105"'' ja yksi kadonnut teos), jotka noudattavat neliosaista jakoa ja sonaattimuotoa. Useilla sinfonioilla on lisänimi. Jousikvartettoja hän sävelsi 83 kappaletta. Myös hänen pianosonaattinsa (52 kpl), pianotrionsa, divertimentonsa ja messunsa muodostivat perustan näiden tyyppien tyylille klassismin aikana. Haydnin konsertoista klassikoita ovat ainakin trumpettikonsertto sekä ensimmäinen sellokonsertto. Messuista "''Nelson-messu"'' kuuluu arvostetuimpien kuoroteosten joukkoon.
 
Haydn teki itse muistinsa varassa teosluettelon vuonna 1805, ja useilla teoksilla on oma opusnumeronsa. Vuonna [[1957]] Anthony van Hoboken teki perusteellisen luettelon, johon viittaavat tunnukset ovat muotoa Hob tai H.
* nro 92 ''Oxford''
* ''Lontoon-sinfoniat'' nrot 93–104, kuten:
** nro 94 ''Yllätys'' (''Mit dem Pauckenschlag'')
** [[Haydnin 100. sinfonia|nro 100 ''Sotilas]]'' (''Militär-Sinfonie'')
** nro 101 ''Kello'' (''Die Uhr'')
** nro 103 ''Rummutus'' (''Mit dem Pauckenwirbel'')
** nro 104 ''Lontoo''
 
Rekisteröitymätön käyttäjä