Ero sivun ”Joseph Haydn” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Haydnin vuosina [[1785]]–[[1786]] säveltämänsä ''[[Pariisi|Pariisin]]-sinfoniat'' (nrot 82–87) tekivät säveltäjästä kuuluisan Ranskassa. Vuonna [[1790]] hän asettui asumaan Wieniin saatuaan taitelijaeläkkeen ruhtinasperheeltä. Jo samana vuonna hän matkusti Lontooseen, jossa esitettiin ensimmiset hänen ''[[Lontoo|Lontoon]]-sinfonioistaan'' (nrot 93–98). Suosio oli niin suurta, että häntä verrattiin taiteilijana jopa [[William Shakespeare|Shakespeareen]], ja hänet nimitettiin Oxfordin yliopiston kunniatohtoriksi (tilaisuudessa esitettiin sinfonia nro 92, ''Oxford-sinfonia''). Paluumatka Wieniin kulki [[Bonn]]in kautta, jossa säveltäjä opetti nuorta [[Ludwig van Beethoven|Beethovenia]].
 
Palatessaan Lontooseen vuonna 1794 Haydnin maine oli jo taattu. Ensiesityksensä saivat silloin muun muassa ''Lontoon-sinfoniat'' nrot 99–104. Palattuaan Wieniin hän sävelsi muun muassa oratorion ''Die Schöpfung'' (''Luominen'', [[1798]]) Raamatun luomiskertomukseen ja Miltonin ''Paradise Lostiin'' perustuvan oratorion pohjalta, sekä ''Die Jahreszeiten'' (''Vuodenajat'', [[1801]]), jonka libretto perustui osaltaan James Thompsonin samannimiseen englantilaiseen runoelmaan. Muita Haydnin viimeisten elinvuosien tunnetuimpia sävellyksiä ovat kaksi jousikvartettoa (opus 77, [[1799]]), ''Nelson-messu'', ''Luomismessu'' sekä ''Trumpettikonsertto'', joka katosi pian ensimmäisten esitystensä jälkeejälkeen ja löydettiin uudestaan vasta 1900-luvun alussa.
 
==Musiikki==
Haydnin sävellysten rakenteelle on ominaista suurempien teemojen melko kaavamainen kehittely pienistä ''motiiveista''. Ne ovat yleensä sonaattimuodossa: teema esitellään, jonka jälkeen sävellaji kehittyy eteenpäin alkuperäisestä; teemaa kehitellään, muunnellaan, pirstaloidaan ja siihen saatetaan tuoda uusia aiheita; lopussa teema palaa jälleen alkuperäisen kaltaisena ja päättyy usein codaan.
 
Haydnia pidetään klassisen sinfonian ja jousikvartettojen isänä. Hän sävelsi peräti 106 sinfoniaa (niistä 104 numeroitua, lisäksi sinfoniat ''A'' ja ''B'', laskuista on jätetty pois ''Sinfonia Concertante "nro 105"'' ja yksi kadonnut teos), jotka noudattavat neliosaista jakoa ja sonaattimuotoa. Useilla sinfonioilla on lisänimi. Jousikvartettoja hän sävelsi 83 kappaletta. Myös hänen pianosonaattinsa (52 kpl), pianotrionsa, divertimentonsa ja messunsa muodostivat perustan näiden tyyppien tyylille klassismin aikana. Haydnin konsertoista klassikoita ovat ainakin trumpettikonsertto sekä ensimmäinen sellokonsertto,. ja messuistaMessuista "Nelson-messu" kuuluu arvostetuimpien messujenkuoroteosten joukkoon.
 
Haydn teki itse muistinsa varassa teosluettelon vuonna 1805, ja useilla teoksilla on oma opusnumeronsa. Vuonna [[1957]] Anthony van Hoboken teki perusteellisen luettelon, johon viittaavat tunnukset ovat muotoa Hob tai H.
Rekisteröitymätön käyttäjä