Ero sivun ”Pertti Ukkola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p {{tynkä/Painija}} |
|||
Rivi 16:
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=15&t=170&a=705 YLEn elävä arkisto – Pertti Ukkolan kultafinaali]
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=19&t=&a=706 YLEn elävä arkisto – Painin maailmanmestari Pertti Ukkola]
Aurinkoenergia voidaan jakaa suoraan aurinkoenergiaan, epäsuoraan aurinkoenergiaan sekä varastoituneeseen aurinkoenergiaan. Suoraa aurinkoenergiaa voidaan käyttää aurinkokennojen avulla muuttamalla säteilyenergiaa suoraan sähköenergiaksi tai sitten aurinkolämpövoimalaitoksissa, jossa auringon lämmöllä höyrystetty vesi johdetaan turbiiniin, josta saadaan edelleen sähköä. Epäsuoralla aurinkoenergialla tarkoitetaan uusiutuvaa energiaa, kuten vesivoimaa, tuulienergiaa ja aaltoenergiaa, sillä nämäkin ovat alkujaan auringosta “ peräisin ” olevaa energiaa. Varastoitunut aurinkoenergia voidaan jakaa kahteen eri osa-alueeseen: lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen. Lyhytaikaista energiaa ovat kasvit, puu ja turve eli ns. bioenergia ja pitkäaikaista energiaa ovat fossiiliset polttoaineet eli hiili, öljy ja kaasu............... Auringosta säteilynä saatava aurinkoenergia voidaan käyttää kahdella eri tavalla. Käytettäessä aurinkoenergiaa lämmitykseen, on saatu säteilyenergia hyödyllistä muuttaa suoraan lämmöksi. Toisaalta voidaan saatu säteily muuttaa aurinkokennojen avulla suoraan sähköksi, jolloin puhutaan aurinkosähköstä. /....................... Aurinkolämpöä käytetään yleensä kesäaikana pienten lämmitystarpeiden tyydyttämiseen, esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen. Aurinkolämpökeräimen vuosituotto on parantunut yli 50 % 1970-luvulta nykypäivään. Samalla investointikustannukset ovat puolittuneet. Tärkeimmät teknologiset parannukset ovat olleet selektiiviset absorptiopinnat, joita käyttämällä lämpöhäviöt pienenevät, keräinten koestus- ja suorituskykystandardit, joilla pystytään valvomaan laatutekijöitä sekä suuret keräinratkaisut eli kattointegroidut keräimet ja isokokoiset keräinkentät. Nykypäivän aurinkokeräimillä voidaan tuottaa 60-80°C lämpöä melko hyvällä hyötysuhteella. ................................. Aurinkosähköä tuotetaan nykyään aurinkolämpövoimalaitoksissa ja valosähköisillä kennoilla........................ Valosähköiset kennot on tehty puolijohteista ja nykyään hallitsevana puolijohdemateriaalina on pii, joko kiteisenä tai amorfisena. Kiteinen pii voidaan vielä jakaa erilliskiteiseen ja monikiteiseen. Kiteiseen piihin perustuvilla aurinkokennoilla on saavutettu parhaat hyötysuhteet. Parhaat kaupalliset piiaurinkokennot muuttavatkin auringon säteilyenergiaa sähköksi noin 15-16 % hyötysuhteella lopun muuttuessa lämmöksi. Kennojen teoreettinen hyötysuhde on runsas 30 %. Muita valosähköteknologian menetelmiä ovat ohutkalvoteknologia ja konsentroivat järjestelmät. Ohutkalvomenetelmä ja amorfisen piin käyttö tuottavat sähköä huonommalla hyötysuhteella, mutta ovat hinnaltaan edullisempia. Peileihin ja linsseihin perustuvat konsentroivat järjestelmät antavat kaikkein parhaimmat hyötysuhteet, mutta monimutkaisen rakenteensa ansiosta ovat usein hyvin kalliita........................... Aurinkokennot tuottavat tasasähköä, joka varastoidaan akkuihin ja muutetaan puolijohdevaihtosuuntaajassa vaihtosähköksi. Vaihtosuuntaus tuo mukanaan omat ongelmansa. Ensinnäkin laite lisää kustannuksia ja toisaalta vaihtosuuntaaja pienentää entisestään systeemin hyötysuhdetta. Edelleen vaihtosuuntaajan antama teho ei ole tarkkaan sinimuotoista, vaan se sisältää jonkin verran yliaaltoja. Tämä lisää loistehon määrää verkossa ja heikentää sähkön laatua................ Aurinkoenergian kiistattomia etuja ovat saasteettomuus, lähteen pysyvyys sekä sen tarjoama kestävä vaihtoehto maapallon perinteisiä energiaresursseja kuluttaville energiantuotantomenetelmille.......................
== Kirjallisuutta ==
| |||