Termiä '''revisionismi''' käytetään kahdessa yhteydessä, marxilaisuuden uudistamisesta sekä väitteestä, jonka mukaan osa nykyisestä historiasta on vääristeltyä. Termin merkitys on "uudelleentulkinta", mutta usein sitä käytetään merkityksessä "vääristely."
{{täsmennyssivu}}
== Marxilainen merkitys ==
Revisionismi kehitettiin, kun [[reformismi]] tarvitsi [[marxismi]]sta eroavia perusteluja. Revisionismi tarkoittaa marxismin revisointia eli muuttamista.
Revisionismin johtohahmoksi asettui [[uuskantilaisuus|uuskantilaisuudesta]] vaikutteita saanut entinen marxilainen [[Eduard Bernstein]] ([[1850]]–[[1932]]). Bernstein esitti ajatuksensa vuonna [[1899]] julkaisemassaan teoksessa ''Sosialismin edellytykset''.
Bernstein pyrki osoittamaan, että luokkaristiriidat poistuvat rauhallisen kehityksen tuloksena, että varallisuus jakautuu yhä tasaisemmin ja että keskiluokan yhteiskunnallinen asema säilyy ja työväenluokan taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema paranee jatkuvasti. Pääoman keskittyminen tapahtuu Bernsteinin mielestä hyvin hitaasti, suhdannevaihtelut tasoittuvat vähitellen. Bernsteinin arvostelu merkitsi luopumista vallankumouksellisesta marxismista.
[[Toinen internationaali]] tuomitsi useita kertoja revisionismin, mutta revisionisteja ei erotettu internationaalista. Keskustalainen [[Karl Kautsky]] pyrki sovittelemaan oikeiston ja vasemmiston välillä. Myöhemmin Kautsky arvosteli leninismiä, mikä jakoi sosialismin kommunismiin ([[marxismi-leninismi]]) ja [[sosiaalidemokratia]]an.
Suomalaisessa puoluepolitiikassa [[SKP]]:n luokkatietoinen vähemmistösiipi käytti revisionisti-nimitystä (puhekielinen muoto "revari", jopa "retiisi") leimaavassa mielessä sovittelevamman enemmistösiiven edustajista.
