Ero sivun ”Suomen tulli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
ulkoinen linkki pois tekstin seasta
Rivi 20:
}}
{{Valtion alue- ja paikallishallinto}}
'''Tulli''' ({{k-sv|Tull}}) on suomalainen viranomainen, joka valvoo rajan yli kulkevaa tavaraliikennettä sekä kerää tullimaksut ja muut maahantuontiverot. Tullin tehtävänä on kansainvälisten tavaravirtojen valvonta ja hallinta laillisen ulkomaankaupan edistämiseksi ja laittoman estämiseksi. Ulkorajoilla olevissa tullitoimipaikoissa valvotaan myös matkustajaliikennettä ja ajoneuvojen kuntoa. Kiinteiden tullitoimipaikkojen lisäksi Tullilla on alueellisia liikkuvia ryhmiä. Matkustajien maahantuloa ja maasta poistumista rajanylityspaikoilla valvoo [[Rajavartiolaitos]], jolle muun muassa passintarkastus kuuluu. Käytännön syistä Suomen valvontaviranomaiset tekevät paljon yhteistyötä. [[Poliisi|Poliisin]], Tullin ja Rajavartiolaitoksen välinen [https://tulli.fi/tietoa-tullista/ptr-yhteistoiminta PTR-yhteistyö] on tunnetuin yhteistoiminnan muoto.
 
''Tullilaitos'' on koko maan kattava EU:n sisä- ja ulkokaupan verotus-, valvonta- ja palveluorganisaatio, joka toteuttaa EU:n yhteistä tullipolitiikkaa. Tulli kantaa EU:n ulkopuolisten maiden eli kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa tullit, tuontimaksut ja ei-kaupallisen tuonnin [[arvonlisävero]]n. [[Verohallinto|Verohallinnon]] tehtäväksi siirrettiin autoverotus ja valmisteverotus vuoden 2017 alussa ja maahantuonnin arvonlisävero vuoden 2018 alussa. Tulli kantoi vuonna 2017 veroja ja maksuja noin 2,9 miljardia euroa.<ref>[https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-valtiolle-10-8-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2016 Tulli kantoi valtiolle 10,8 miljardia euroa veroja vuonna 2016] Tulli 21.2.2017</ref><ref>[https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-2-9-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2017 Tulli kantoi 2,9 miljardia euroa veroja vuonna 2017] Tulli 16.2.2018</ref> Tullin palveluksessa on noin 1&nbsp;900 henkilöä.
Rivi 31:
Vuodesta 1667 lähtien tullimaksut määrättiin kauppatavaroiden painoon perustuviksi. Tavarat punnittiin ja tullattiin kaupunkien ylläpitämissä [[Pakkahuone|pakkahuoneissa]]. Vuonna 1689 tullirikokset määriteltiin erityisrikoksiksi, joiden tutkinta kuului tulliviranomaisille. 1700-luvun puolivälin jälkeen tapulikaupunkeja Suomessa lisättiin ja tullitoimipaikkojen määrä kasvoi.<ref>Heikkinen, Sakari, ''Suomeen ja maailmalle. Tullilaitoksen historia''. Tullihallitus. Valtion painatuskeskus Oy. Helsinki 1994.</ref>
 
Kun Suomi oli vuonna 1809 liitetty Venäjään, muodostettiin tulliraja Ruotsia vastaan. Samalla tulliraja jäi voimaan myös Suomen ja Venäjän välille. Näin sai alkunsa oma Suomen tullialue, josta huolehti Suomen tullilaitos. Suomen tullilaitoksen johtoon asetettiin 18. helmikuuta 1812 [[päätullijohtokunta]], jonka tehtäviin kuului kruunulle kuuluvien [[tulli]]en periminen ja tilitys, tullikamarien valvonta, salakuljetuksen ehkäisy, maan [[kauppatase]]en laskeminen sekä merihylkyjä koskevien tietojen kerääminen. Päätullijohtokunta muutettiin keisarillisella asetuksella vuonna 1885 [[Tullihallitus|Tullihallitukseksi]].
 
Itsenäisyyden aikana tullilaitoksen tehtäväkenttä laajeni: se huolehti vuosina 1919–1936 [[Valmistevero|valmisteverojen]] kannosta ja uudelleen 1970–2016. Vuosina 1941–1994 Tulli kantoi tuonnin [[Liikevaihtovero|liikevaihtoveroa]] ja vuodesta 1994 aina vuoteen 2017 [[Arvonlisävero|arvonlisäveroa]] EU:n ulkopuolisesta tuonnista. Vuosina 1958–2016 Tullille kuului myös [[Suomen autovero|auto- ja moottoripyörävero]], jota kannettiin maahan tuotavista ajoneuvoista.<ref>Heikkinen 1994; ''Pääjohtajakunta'', s. 239–242. SKS, Helsinki 2005.</ref>